50 vuotta sitten Martin Luther King piti kuuluisan puheensa "I have a dream".
http://www.youtube.com/watch?v=smEqnnklfYs
Se oli karismaattisen ihmisen koskettava ja karismaattinen puhe, joka sai paljon aikaan ja maksoi mm. hänen henkensä.
Valitettavasti näin käy useimmiten sille, joka lähtee kyselemään joko omien tai toisten oikeuksien perään. Diktatuuri tai demokratia, mikään ei ole muuttunut siinä suhteessa.
Jeesustelevat ihmiset nostavat vihaamansa yksilöt pyhimyksiksi sen jälkeen, kun heidät on ensin tehty tavalla tai toisella vaarattomiksi.
Minullakin on unelma.
Minun unelmani on, että eräänä (hyvin) kaukaisena päivänä ihmiskunta oppii YMMÄRTÄMÄÄN toinen toistaan.
Sinä päivänä ei ole olemassa enää vihaa, koska kukaan, joka ymmärtää, ei voi vihata.
Ymmärtääkseen toinen toistaan, ihminen tarvitsee oikeaa tietoa ja vapautta kommunikoida. Kumpaakin vapautta ollaan rajoittamassa, mutta pidän silti kiinni unelmastani.
Sen jälkeen, kun ihmiset ovat lakanneet vihaamasta toinen toistaan, on mahdollista laajentaa ymmärrys koskemaan koko luontoa ja planeettaa, jopa maailmankaikkeutta. Ääretön on meidän.
Minulla on unelma.
