lauantai 9. toukokuuta 2009

Huumoria?



Huumoria pitää olla. Huumorintajuton on tosi tylsä tyyppi. Jopa vaarallinen. Naurulla voidaan käsitellä kipeitä ja vaikeita asioita. Kipeitä kenelle? Kun vitsailee ilkeillen toisen erilaisuudesta, niin käsittelee itselleen kipeää asiaa. Samantekevää, miltä siitä toisesta tuntuu. Ja jos vitsailuni ei häntä miellytä, niin kyllä. Huumorintajuton on. Menisi jo hoitoon.

Aika yksipuolinen näkökulma, eikö?

Aika harvat ihmiset tuntuvat pohtineen, mistä ns. huumori oikein kumpuaa. Pilkkakirves on kai heilunut niin kauan kuin ihminen on osannut puhua. Pilkkahan on vallankäyttöä. Vastustaja saadaan naurunalaiseksi, jonka jälkeen ei kukaan itseään kunnioittava ihminen enää kuuntele häntä. Häneltä on mennyt ns. uskottavuus.

Jälleen yksi kilpailija on tehty vaarattomaksi. Hyvä me. Kaikki se, mitä toiset saavuttavat, on luonnollisesti minulta pois.

Seuraavaksi, kun sinut kutsutaan nauruiltamiin, koska nauru on terapeuttista ja koska nauru parantaa, niin mieti hetki, mille oikeasti naurat. Ja miksi. Kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti