Suurten puolueiden väitellessä siitä, kuka menneisyyden edustaja edustaisi parhaiten Suomea seuraavat kuusi vuotta, on tulevaisuuden edustaja jo olemassa: Pekka Haavisto.
Itse en tiedä, äänestänkö lainkaan, mutta jos suomalaisilla olisi munaa, he äänestäisivät Pekka Haaviston presidentiksi.
http://www.youtube.com/watch?v=23mVhhmHDF4
http://www.youtube.com/watch?v=VOlM95-f_yE
Se olisi samalla julkilausuma tasa-arvoiselle, positiivisesti globaalille maailmalle. Maailmalle, jossa myös me vähän oudot ja erilaiset saisimme elää ja menestyä.
Kristillisdemokraattien tulisi mielestäni myös äänestää Pekka Haavistoa. Se, että monet heistä ottavat raamatun kirjaimellisesti (johon heillä on täysi oikeus), eivätkä siksi voi sallia kahden samaa sukupuolta olevan avioliittoa, ei sulje sitä pois, etteivätkö he kannattaisi silti ihmisoikeuksia. Haaviston kannattaminen olisi samalla kannanotto ihmisoikeuksille yleisesti.
Yli kymmenen vuotta sitten äänestin Tarja Halosta presidentiksi. Petyin vähäsen häneen, mikä ei kuitenkaan ole hänen syynsä. Eihän hän voinut tietää, mitä minä odotan presidentiltä. Ja ihan tyydyttävä hän on ollut, monen mielestä varmasti hyväkin. Hänellä oli tärkeä symboliarvo: hän oli nainen, Kalliosta työläiskodista lähtenyt menestynyt nainen miesten maailmassa.
Pekka Haavistolla presidenttinä olisi myös oma symboliarvonsa. Nyt kun valta on karsittu presidentiltä, hänen symboliarvonsa on tärkeämpi kuin koskaan. Älykkäänä ja fiksuna miehenä Pekka Haavisto varmasti tietää tämän, eikä siitä valittaisi.
Siis ääni tulevaisuudelle ja tasa-arvoiselle globaalille maailmalle: Pekka Haavisto. Ensin symbolisesti ja joskus toivottavasti todeksi muuttuneena. Utopiasta tekoihin!
keskiviikko 24. elokuuta 2011
sunnuntai 7. elokuuta 2011
Lutkat ja hörhöt
Eurostolandiassa kaikki hyvin.
Tänään lutkat marssivat Helsingissä ja Tampereella. Arviolta n. 6000 henkeä, mukana myös ihania miehiä. Heitä on kuin onkin olemassa. Kiitos siitä heille.
http://www.youtube.com/watch?v=T5n4t3qOUYM
http://www.youtube.com/watch?v=IYf4zZYNYL0
Kansainvälinen tempaus sai alkunsa siitä, kun torontolainen poliisi varoitti naisia pukeutumasta kuin lutkat välttyäkseen raiskaukselta.
Myös suomalainen poliisi sanoo, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa todennäköisyyteen joutua rikoksen uhriksi. Häiritsevän usein mainitaan alkoholi ja annetaan ymmärtää, että raiskattu nainen = alkoholisoitunut nainen.
Kun minut raiskattiin 16-vuotiaana neitsyeenä -15 asteen pakkasessa paksu talvitakki päällä illalla matkalla kotiin puukolla varustetun miehen toimesta, niin missähän se väärä valinta oli. Olisiko JO silloin pitänyt linnoittautua kotiin välttyäkseen näkemästä miehiä? Äiti kielsi kertomasta kenellekään, koska maineeni olisi mennyt, enkä olisi voinut mennä enää kouluun. Kammottavaa kyllä, äitini oli oikeassa. MINUN maineeni oli kysymyksessä, uhri on aina syyllinen.
Sitten on nämä hörhöt.
Hörhö siellä, hörhö täällä, joka puolella hörhö.
Norjan järkyttävien tapahtumien innoittamana poliisipäällikkö kehoitti ihmisiä tarkkailemaan toisiaan ja ilmoittamaan kaikki epäilyttävä NIMETTÖMÄNÄ poliisille. Kyllä poliisisetä/täti sitten hoitaa asian. Miten olen tässä kuulevinani historian siipien havinaa. :(
Erikoisesti yksinäiset ihmiset ovat vaarallisia.
En ole pitkään pitkään aikaan käynyt lueskelemassa Suomi24 -keskustelupalstoja. Nyt käväisin, kun halusin tietää, mitä suoraa puhetta harrastavat sanovat viimeaikaisista tapahtumista. Sain hyvät naurut.
Eräs aloittaja antoi pitkän listan syitä, miksi hän pelkää yksinäisiä. Joku kysäisi, oliko hän hakenut ammattiapua fobiaansa. Toinen, nimimerkki Hyvin yksinäinen, kirjoitti 27.7. vastineeksi, että kaikella on puolensa. Saa kulkea rauhassa, kun kaikki pelkäävät ja väistyvät tieltä. Bussiin astuessa on tilaa, kun muut pakkautuvat peloissaan bussin perälle. Jne. jne.
Kuitenkin väkivalta Suomessa liittyy useimmiten parisuhteeseen ja kaveripiireihin.
Tulin tässä eräänä päivänä bussilla Helsingistä Espooseen. Tämä keskustelu käytiin n. 3-vuotiaan pikkupojan ja vanhan tädin välillä:
Pikkupoika: Onko sinun kotona käynyt poliisi?
Täti: Ei.
Pikkupoika: Minunpa kotona on. Monta kertaa.
Täti: ??
Pikkupoika: Isä ja äiti riitelee niin paljon. Nyt isä ei asu enää kotona.
Psykologista sodankäyntiä ja elämää Suomessa 2011.
Tänään lutkat marssivat Helsingissä ja Tampereella. Arviolta n. 6000 henkeä, mukana myös ihania miehiä. Heitä on kuin onkin olemassa. Kiitos siitä heille.
http://www.youtube.com/watch?v=T5n4t3qOUYM
http://www.youtube.com/watch?v=IYf4zZYNYL0
Kansainvälinen tempaus sai alkunsa siitä, kun torontolainen poliisi varoitti naisia pukeutumasta kuin lutkat välttyäkseen raiskaukselta.
Myös suomalainen poliisi sanoo, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa todennäköisyyteen joutua rikoksen uhriksi. Häiritsevän usein mainitaan alkoholi ja annetaan ymmärtää, että raiskattu nainen = alkoholisoitunut nainen.
Kun minut raiskattiin 16-vuotiaana neitsyeenä -15 asteen pakkasessa paksu talvitakki päällä illalla matkalla kotiin puukolla varustetun miehen toimesta, niin missähän se väärä valinta oli. Olisiko JO silloin pitänyt linnoittautua kotiin välttyäkseen näkemästä miehiä? Äiti kielsi kertomasta kenellekään, koska maineeni olisi mennyt, enkä olisi voinut mennä enää kouluun. Kammottavaa kyllä, äitini oli oikeassa. MINUN maineeni oli kysymyksessä, uhri on aina syyllinen.
Hörhö siellä, hörhö täällä, joka puolella hörhö.
Norjan järkyttävien tapahtumien innoittamana poliisipäällikkö kehoitti ihmisiä tarkkailemaan toisiaan ja ilmoittamaan kaikki epäilyttävä NIMETTÖMÄNÄ poliisille. Kyllä poliisisetä/täti sitten hoitaa asian. Miten olen tässä kuulevinani historian siipien havinaa. :(
Erikoisesti yksinäiset ihmiset ovat vaarallisia.
En ole pitkään pitkään aikaan käynyt lueskelemassa Suomi24 -keskustelupalstoja. Nyt käväisin, kun halusin tietää, mitä suoraa puhetta harrastavat sanovat viimeaikaisista tapahtumista. Sain hyvät naurut.
Eräs aloittaja antoi pitkän listan syitä, miksi hän pelkää yksinäisiä. Joku kysäisi, oliko hän hakenut ammattiapua fobiaansa. Toinen, nimimerkki Hyvin yksinäinen, kirjoitti 27.7. vastineeksi, että kaikella on puolensa. Saa kulkea rauhassa, kun kaikki pelkäävät ja väistyvät tieltä. Bussiin astuessa on tilaa, kun muut pakkautuvat peloissaan bussin perälle. Jne. jne.
Kuitenkin väkivalta Suomessa liittyy useimmiten parisuhteeseen ja kaveripiireihin.
Tulin tässä eräänä päivänä bussilla Helsingistä Espooseen. Tämä keskustelu käytiin n. 3-vuotiaan pikkupojan ja vanhan tädin välillä:
Pikkupoika: Onko sinun kotona käynyt poliisi?
Täti: Ei.
Pikkupoika: Minunpa kotona on. Monta kertaa.
Täti: ??
Pikkupoika: Isä ja äiti riitelee niin paljon. Nyt isä ei asu enää kotona.
Psykologista sodankäyntiä ja elämää Suomessa 2011.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)