keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Hiljainen heinäkuu

Heinäkuussa ei tapahdu mitään, koska kaikki ovat lomalla. TVstä tulee vain uusintashittiä ja kuumuus (+30 astetta sisätiloissa, tuulettimesta ei merkittävää helpotusta) estää korkeamman aivotoiminnan tehokkaasti.


Jotain ehdin kuitenkin panna merkille:


1) Merja Kyllönen taistelee läskiensä puolesta. Hän on kyllästynyt naisten ulkonäön jatkuvaan arvosteluun. Kukapa ei olisi. Väkivaltaa se on pienikin väkivalta.


http://www.redicecreations.com/article.php?id=31151


Ja kaikki tekopyhät maailmanparantajat käyttävät väkivaltaa asioidensa läpiviemiseen. Jos he eivät tee sitä itse, he löytävät kyllä hölmöt, jotka suorittavat väkivallan heidän puolestaan. Poliitikon, jos kenen, tulisi se tietää. Ja kyllä he sen tietävätkin.


2) Kansanedustaja Anna Kontula kirjoitti blogissaan juuri poliitikoista, jotka sisäpiirissä kutsuvat köyhiä pohjasakaksi jne.


http://annakontula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172440-pohjasakkaa


Kuuntelin tässä eräänä päivänä vaihtoehtomediassa tiedusteluasiantuntija Gordon Duff''in huomioita politiikasta. Hän on ehdoton Obaman kannattaja, mutta mitään ei hänen mukaansa kannata poliitikoilta odottaa. He ajavat ensisijaisesti omaa etuaan: ensin oma talous kuntoon ja lapset parhaisiin kouluihin. Sen jälkeen he AIKOVAT panostaa siihen, mitä olivat kansalle luvanneet. Se päivä ei yleensä ehdi tapahtua.


3) Jälleen kerran ehdin ihmetellä konsulttiarmeijoita, jotka itse eivät ole olleet työelämässä päivääkään. He eivät ymmärrä yrityksen toimialasta juuri mitään. Kuinka he voivat uskottavasti kertoa, kuinka siellä pitäisi toimia? Ketä tervehditään aamuisin on kyllä yrityksen ongelmien pienemmästä päästä. Tosin itse olen ollut työssä organisaatioissa, joissa tehtiin tulosta (lue: rahaa).


4) Lahjakas mentalisti Pete Poskiparta mainitsi eräässä haastattelussa, että tavalliset ihmiset ovat helppoja hypnotisoitavia. Sen sijaan psykopaatteja ei voi hypnotisoida. Oliko tämä hyvä vai huono uutinen? Mainostoimisto kiittää.


5) Yksi heinäkuun 2014 järkyttävimmistä kriiseistä on sota Israel vs. Gaza. Propagandan vuoksi on vaikeaa tietää, mitä on oikeasti meneillään. Sen vain tiedämme, että kärsimystä riittää.


Minulla on sukulainen Israelissa. Hän kääntyi juutalaiseksi monta kymmentä vuotta sitten ja tukee ehdottomasti Israelin valtion kantoja. Häneltä olen saanut hyvää infoa palestiinalaisten lasten koulutuksesta sotaan ja vihaan. TVstä taasen olen nähnyt dokumentin israelilaisista nuorista, jotka eivät turvallisuutensa vuoksi uskaltaneet poistua hotellista (oliko se nyt Puolassa?), koska heitä vihataan niin paljon Euroopassa.


Kun maailma on tämä, kuinka kukaan voi olla riittävän naiivi uskoakseen rauhaan? Kysyn vaan.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti