tiistai 21. maaliskuuta 2017

Täältä puskasta huutelen, päivää

Aalto-yliopiston eräs viisas ihminen sanoi televisiossa, että jos ihminen ei ole koskaan ollut pidetty tai suosittu, hänen on aivan turhaa kertoa mielipiteitään. Se on vain puskasta huutelua. Näinhän se on. Ja tästä pääsemmekin jouhevasti rasismiin ja syrjintään. Kaikki ihmiset eivät todellakaan ole pidettyjä ja siihen on muiden mielestä hyvä syy.

Tänään on kansainvälinen rasismin vastainen päivä ja koko viikko 12 on pyhitetty rasismin vastaisuudelle.

Rasismiin liitetään luonnollisesti väkivalta. Väkivalta ei ole vain kehon vahingoittamista. Se on myös julmaa pilaa, jonka tarkoituksena on alentaa toisen ihmisarvo.

Länsimaat ovat sorvanneet lakinsa hyvään kuntoon. Oikeusvaltioita kun ovat, luulisi, että rasismia ei esiintyisi lainkaan tai vain vähän.  Näin ei kuiteenkaan ole. Miksi? Syy on ihmiset.

Sananvapauden rintamalla vapaimmaksi maaksi luokitellaan se, jossa voi rankaisematta pilkata, solvata ja sanallisesti alentaa toisen ihmisarvoa. Kiusaajia tulee ymmärtää ja uhrit ovat vain heikolla itsetunnolla varustettuja yksilöitä, joiden vajavuuteen tulee puuttua.

Jokainen uskonto, järjestö tai poliittinen puolue syrjii toisinajattelijoita.

Itse luokittelen itseni kansainväliseksi
 ihmiseksi, joka osaa arvostaa monipuolista yhteiskuntaa.

Sisääni on kuitenkin kasaantunut niin paljon kuonaa, että nautin suuresti ilkeiden koomikoiden jutuista ja jostain Noin viikon uutiset -ohjelman sketseistä. Hävettää vähän, mutta silti nauran joskus ihan vedet silmissä

Tästä tiedän, että olen tekopyhä paskiainen.

Entä sinä?