Yhteiskuntaruumis

Yhteiskuntaruumis ja parviäly. Kaksi sanaa, jotka ovat minulle suhteellisen uusia ja joihin suhtaudun erittäin ristiriitaisesti.

Yksilönvapaus on ollut minulle aina kaikki kaikessa, tosin toisten hyvinvoinnin huomioon ottaen.

Nyt on kuitenkin globaali maailma selvästi ja lopullisesti muuttumassa siihen dystooppiseen maailmaan, josta 1984 ja Huxleyn Brave New World varoittivat.

HBO:n uusi sarja Brave New World toi tämän kaiken mieleeni ja olin tunnistavinani näiden maailmojen ja Pohjoismaiden hämmästyttävä yhteläisyys. Aika pitkälle on jo päästy dystopiassa. Tuossa maailmassa yksityisyyden toivominen on antisosiaalista ja itsekästä. Pillereillä pidetään onnellisuutta yllä ja kaikki on julkista.

Me suuret ikäluokat emme sovellu tuohon maailmaan. Siksi ymmärrän hyvin, että meidän poistumistamme odotetaan innolla. Lapset kun sopeutuvat vaikka mihin, koska eivät muusta tiedä.

Punainen vai sininen pilleri?

- Ennen oli kaikki paljon paremmin,
- Ai milloin ennen?
- Silloin kun ihmiset olivat töissä 24/7 joko maatiloilla tai tehtaissa. Oli vain yritettävä pysyä hengissä. Ja kun  siihen ei enää pystynyt, kuoli. Ongelmia ei ollut.

Vain hyvinvointivaltiossa on ongelmia. Mitä korkeampi elintaso, sitä enemmän ongelmia. Näinhän se menee. Paradoksi, mutta niin totta.

Asiantuntijat kehittävät aina uusia diagnooseja, hoitoja ja oppeja ihmiskunnan toimiessa kätevänä koe-eläimenä, eläimiä kun ovat.

Kuitenkin unohdetaan se tosiasia, että kaikki elolliset olennot, luonto ja jopa maapallo ovat ihmeellisen viisaasti kokoonpantuja. Niihin sisältyy jo itsessään korjaavat toiminnot, joista ihmiset ovat oppineet ymmärtämään vasta osan.
Monet ongelmat johtuvat vain siitä, että tuota järjestystä on menty omasta tietämättömyydestä johtuen sotkemaan.

Erinomainen ja yksinkertainen esimerkki on mielestäni huonekasvien hoito. Nekin ovat viisaita olentoja, jotka elävät hyvin kunhan niille annetaan siihen mahdollisuus.  Jos alat "hoitaa" niitä, ne kuolevat nopeasti.

Olen kirjoittanut tästä yhteiskunnan ilmiöstä aiemmin vuonna 2009:

https://sirkkahelenanblogi.blogspot.com/2009/10/elama-on-sairaus.html

Nyt, vaalien kynnyksellä,  asia on jälleen erittäin ajankohtainen.

Ylimielinen ihminen pelottelee mielellään. On kuitenkin hyvä tiedostaa, miksi hän tekee niin ja mikä on omakohtainen motiivi.