Vaalien dilemma

Olen ollut jo monta vuosikymmentä ituhippi. Hörhö ja friikki niin monin eri tavoin. Sillä on ollut hintansa.

Suvaitsevainen Suomi on suvaitsemattomuuden valtakunta. Valitettavasti. Mielipiteitteni ja tapojeni vuoksi olen äänestänyt miltei aina vihreitä. Mm. äänestin aikoinaan Pekka Haavistoa presidentiksi, koska hän on monessa mielessä hyvä mies.

Mutta nyt tämä hysteria ilmastonmuutoksesta on minulle ihan liikaa.

Ihmisen toimet planeetalla ovat olleet tiedossa kauan.

Jo 70-luvulla näin Saksan televisiossa seuraavan sketsin:

• Kuu maapallolle: Mitä sinulle kuuluu?
• Maapallo kuulle: Hyvää, kiitos. Pinnallani oli jonkin aikaa kiusana tuholaisia, mutta pääsin niistä eroon. Nyt kaikki on hyvin.

Maa - alati arvaamaton, oikullinen, mutta silti ravitseva ja elähdyttävä - eikö tämä ole kallisarvoinen koti meille kaikille? Eikö se ansaitse kaiken kekseliäisyytemme ja rohkeutemme uusien ja parempien ratkaisujen löytämiseksi ja takaamaan samalla myös oman eloonjäämisemme?

Mutta lasten ja nuorison pelottelu on todella vastuutonta. Siinä Halla-aho on aivan oikeassa.

Käynnissä on Pelotteluvaalit. Herää kysymys, että mihin tällä oikein pyritään. On ilmiselvää, että pelokasta laumaa on helpompi hallita.

MUTTA.

Suomen kansa on viety jo niin monen mankelin lävitse, ettei voimakaskaan pelottelu välttämättä toimi.

SITÄPAITSI.

Nuoret ovat olleet aina luovia. Niin olin itsekin. Luotan heihin. Kyllä he pärjäävät. Samoin rakas viisas maapallomme.

Lutkat ja hörhöt

Eurostolandiassa kaikki hyvin.

Tänään lutkat marssivat Helsingissä ja Tampereella. Arviolta n. 6000 henkeä, mukana myös ihania miehiä. Heitä on kuin onkin olemassa. Kiitos siitä heille.

http://www.youtube.com/watch?v=T5n4t3qOUYM

http://www.youtube.com/watch?v=IYf4zZYNYL0

Kansainvälinen tempaus sai alkunsa siitä, kun torontolainen poliisi varoitti naisia  pukeutumasta kuin lutkat välttyäkseen raiskaukselta.

Myös suomalainen poliisi sanoo, että omilla valinnoillaan voi vaikuttaa todennäköisyyteen joutua rikoksen uhriksi. Häiritsevän usein mainitaan alkoholi ja annetaan ymmärtää, että raiskattu nainen = alkoholisoitunut nainen.

Kun minut raiskattiin 16-vuotiaana neitsyeenä -15 asteen pakkasessa paksu talvitakki päällä illalla matkalla kotiin puukolla varustetun miehen toimesta, niin missähän se väärä valinta oli. Olisiko JO silloin pitänyt linnoittautua kotiin välttyäkseen näkemästä miehiä? Äiti kielsi kertomasta kenellekään, koska maineeni olisi mennyt, enkä olisi voinut mennä enää kouluun. Kammottavaa kyllä, äitini oli oikeassa. MINUN maineeni oli kysymyksessä, uhri on aina syyllinen.

Sitten on nämä hörhöt.

Hörhö siellä, hörhö täällä, joka puolella hörhö.

Norjan järkyttävien tapahtumien innoittamana poliisipäällikkö kehoitti ihmisiä tarkkailemaan toisiaan ja ilmoittamaan kaikki epäilyttävä NIMETTÖMÄNÄ poliisille. Kyllä poliisisetä/täti sitten hoitaa asian.  Miten olen tässä kuulevinani historian siipien havinaa. :(

Erikoisesti yksinäiset ihmiset ovat vaarallisia.

En ole pitkään pitkään aikaan käynyt lueskelemassa Suomi24 -keskustelupalstoja. Nyt käväisin, kun halusin tietää, mitä suoraa puhetta harrastavat sanovat viimeaikaisista tapahtumista. Sain hyvät naurut.

Eräs aloittaja antoi pitkän listan syitä, miksi hän pelkää yksinäisiä. Joku kysäisi, oliko hän hakenut ammattiapua fobiaansa. Toinen, nimimerkki Hyvin yksinäinen, kirjoitti 27.7. vastineeksi, että kaikella on puolensa. Saa kulkea rauhassa, kun kaikki pelkäävät ja väistyvät tieltä.  Bussiin astuessa on tilaa, kun muut pakkautuvat peloissaan bussin perälle. Jne. jne.

Kuitenkin väkivalta Suomessa liittyy useimmiten parisuhteeseen ja kaveripiireihin.

Tulin tässä eräänä päivänä bussilla Helsingistä Espooseen. Tämä keskustelu käytiin n. 3-vuotiaan pikkupojan ja vanhan tädin välillä:

Pikkupoika: Onko sinun kotona käynyt poliisi?
Täti:             Ei.
Pikkupoika:  Minunpa kotona on. Monta kertaa.
Täti:              ??
Pikkupoika:   Isä ja äiti riitelee niin paljon. Nyt isä ei asu enää kotona.

Psykologista sodankäyntiä ja elämää Suomessa 2011.