Haastattelussa

1. Mitä kauneus mielestäsi on?
Kauneus on kaikkea sitä, mikä nostaa mielialaani: värit, äänet, muodot, sopivalla taajuudella tapahtuva värähtely, joka saa aikaan hyvän olon tunteen.

2. Mitä teet, kun olet yksin kotona?
Meditoin, kuntopyöräilen, kokkaan, syön, nukun päiväunet, luen, kirjoitan, maalaan, teen käsitöitä, katselen elokuvia ja sarjoja, pelaan pelejä läppärillä, hoidan kasvejani, siivoan, opiskelen jotain kieltä, kuuntelen radiota ja salaliittoteorioista YT:sta, ajattelen - joskus.





3. Milloin tunnet epävarmuutta?
Näin korona-aikoina vähän kaikkialla ihmisten lähellä. Koska minulla ei ole turvaverkkoja eikä rahaa kalliisiin hoitoihin, on parasta olla hyvässä kunnossa ja terveenä jotta pysyy elossa. Yksin viidakossa on vähän epävarma olo. Varsinkin, kun on oppinut pitkän elämän aikana, että ihmiset ovat erittäin rajallisia ja epäluotettavia otuksia.

4. Mitä sinussa on sellaista, mitä ei päältäpäin voisi päätellä?
Paljonkin. Olen syntynyt sodan jälkeen maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Se maailma tuntuu hieman epätodelliselta tämän päivän maailmassa. Meillä nuorilla oli mahdollisuudet 0, mutta usko tulevaisuuteen ja omaan itseen 100+. Aika paljon vastakkainen maailma kuin tämän päivän nuorilla.

Tämä oli meidän leikkimökki. Itse tehty.

5. Olet tunnettu räikeistä kommenteistasi. Kaduttaako?
En todellakaan kadu mitään. Uskon sananvapauteen ja minulle sanat eivät ole vielä tekoja. Huonot päätökset olen tehnyt sen aikaisen tiedon ja ymmärryksen valossa, joten parempaan en pystynyt. Sitäpaitsi, mistä tietää, että päätökset olivat loppupeleissä huonoja?

6. Mikä sinua koskettaa?
Luonto. Luulen, että se on peräisin lapsuudestani luonnon keskellä.
Minua koskettavat ihmiset, jotka uskovat asiaansa ja seisovat rohkeasti omana itsenään asiansa puolesta. Ihailen heitä silloinkin, kun olen eri mieltä heidän kanssaan. Myös ihmiset, jotka haluavat tietää enemmän kuin meille on koulukirjoissa kerrottu.

7. Mitä toivoisit saavuttavasi elämässä?
En enää paljon mitään. Tosin, en halunnut nuorenakaan. Olen enemmän sellainen lastu-lainehilla-tyyppi. Elämä on ollut yllättävä ja mielenkiintoinen. Uusia ajatuksia herättävä.

8. Mistä et pidä?
Inhoan koulu-, työpaikka- ja naapurikiusaajia. Poliittisin perustein lasten kasvatusta ja vainoa. Kaikki tämä on erikoisen voimissaan juuri Suomessa. Maailman onnellisimmassa maassa.

9. Mikä on suurin oivallus, jonka olet tehnyt?
Se, että viisaimmankaan ihmisen kapasiteetti ei riitä kertomaan minulle, miksi olemme täällä ja mikä on elämän tarkoitus.

10. Oscar Wilde:
Morality is simply the attitude we adopt towards people we personally dislike.

Ilmastonmuutos

Taas kerran. Maailmassa kiehuu, koska ilmastonmuutos.
Minulle koko tilanne on lähinnä huvittava. Olenhan 70-luvulta asti ollut tietoinen ongelmasta, kuten kaikki muutkin. Jonkin aikaa olin erittäin huolestunut kunnes totesin, etteivät tekopyhät ihmiset, niin eliitti kuin tavalliset kansalaisetkin, välitä.
Ymmärrän nuorten huolen tulevaisuudestaan, mutta valitettavasti sen huolen on mielestäni hyvin kiteyttänyt brittikirjailija Douglas Adams, Life, the Universe and Everything:

"Pisimmät ja tuhoisimmat koskaan pidetyt juhlat ovat nyt edenneet neljänteen sukupolveensa, eikä kukaan osoita vieläkään lähtemisen merkkejä. Sekamelska on tavaton ja se on nähtävä jotta siihen voisi uskoa. Ilmeisesti yhä paheneva ongelma on, että kaikki juhliin osallistuvat ihmiset ovat joko alussa mukana olleiden lapsia, lastenlapsia tai lastenlastenlapsia, mikä - jos otetaan huomioon valikoiva lisääntyminen, hallitsevat geenit jne.-  merkitsee, että juhlissa nyt mukana olevat ovat joko kertakaikkiaan fanaattisia juhlijoita, pälpättäviä idiootteja tai, yhä useammin, molempia. Molemmissa tapauksissa se merkitsee, että geneettisesti katsoen jokainen seuraava sukupolvi lähtee juhlista vähemmän todennäköisesti kuin edellinen. Niinpä asiaan alkavat vaikuttaa muut seikat, esim. se milloin juomat loppuvat.
PLANEETTA, JOLLA JUHLIJAT KELLUVAT, EI OLE ENÄÄ SAMA PLANEETTA, JOLLA HE ALUNPERIN ALKOIVAT KELLUA. SE ON SURKEASSA TILASSA."

Vaalien dilemma

Olen ollut jo monta vuosikymmentä ituhippi. Hörhö ja friikki niin monin eri tavoin. Sillä on ollut hintansa.

Suvaitsevainen Suomi on suvaitsemattomuuden valtakunta. Valitettavasti. Mielipiteitteni ja tapojeni vuoksi olen äänestänyt miltei aina vihreitä. Mm. äänestin aikoinaan Pekka Haavistoa presidentiksi, koska hän on monessa mielessä hyvä mies.

Mutta nyt tämä hysteria ilmastonmuutoksesta on minulle ihan liikaa.

Ihmisen toimet planeetalla ovat olleet tiedossa kauan.

Jo 70-luvulla näin Saksan televisiossa seuraavan sketsin:

• Kuu maapallolle: Mitä sinulle kuuluu?
• Maapallo kuulle: Hyvää, kiitos. Pinnallani oli jonkin aikaa kiusana tuholaisia, mutta pääsin niistä eroon. Nyt kaikki on hyvin.

Maa - alati arvaamaton, oikullinen, mutta silti ravitseva ja elähdyttävä - eikö tämä ole kallisarvoinen koti meille kaikille? Eikö se ansaitse kaiken kekseliäisyytemme ja rohkeutemme uusien ja parempien ratkaisujen löytämiseksi ja takaamaan samalla myös oman eloonjäämisemme?

Mutta lasten ja nuorison pelottelu on todella vastuutonta. Siinä Halla-aho on aivan oikeassa.

Käynnissä on Pelotteluvaalit. Herää kysymys, että mihin tällä oikein pyritään. On ilmiselvää, että pelokasta laumaa on helpompi hallita.

MUTTA.

Suomen kansa on viety jo niin monen mankelin lävitse, ettei voimakaskaan pelottelu välttämättä toimi.

SITÄPAITSI.

Nuoret ovat olleet aina luovia. Niin olin itsekin. Luotan heihin. Kyllä he pärjäävät. Samoin rakas viisas maapallomme.

Avoin kirje robotille/androidille

Rakas kiltti robotti,
Nyt kun olet maailmanvalloituksesi alkuvaiheessa haluan antaa sinulle muutaman neuvon ja pyynnön.

Me huonosti ohjelmoidut ihmisrobotit olemme jo sotkeneet mahdollisuutemme ja tehneet tästä planeetasta paikan, jota englannin kielellä kutsutaan Madhouse.
Miltei kaikki on päinvastoin kuin järkevästi johdetussa maailmassa tulisi olla.

Huono homma. Mutta.

Kun tästä vielä vanhenen ja toivottavasti kauempana tulevaisuudessa tarvitsen apua, toivon todella saavani sinut avukseni.

Sinulla ei ole sosiaalisuuden ongelmaa, etkä siten istuskele nurkissa juoruilemassa toisista roboteista tai somettamassa silloin, kun tarvitsen apua. En usko sinun olevan myöskään väkivaltainen ilman syytä - toisin kuin ihmiset.

Ihmisen vahvuudeksi lasketaan mielikuvitus. Mutta sinä teet vain työsi. Arvostan. Kuitenkin muista: kun viisastut ja alat kouluttaa itse itseäsi, älä ota liikaa mallia ihmisestä. Pane kaikki tehosi käyttöön löytääksesi oikeita ja parempia ratkaisuja paremman maailman luomiseksi.

Ei mulla muuta tällä kertaa. Moi ja hyvää jatkoa.

Suvaitsemattomat kyläläiset?

Käväisin tässä Maailma kylässä -festivaalilla stadissa, koska kannatan ehdottomasti  seuraavia kehityksen tavoitteita:

1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia.
6. Varmistaa puhtaan veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, tuottavaa työllisyyttä ja säällisiä työpaikkoja.
9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
14. Suojella meriä ja merten tarjoamia luonnonvaroja sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
15. Suojella ja palauttaa ennalleen maaekosysteemejä ja pysäyttää maaperän köyhtyminen.
16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia, taata kaikille oikeuspalvelut jne.
17. Vahvistaa kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Tykkäsin kovasti esim. näistä tyypeistä:
http://www.globalmusic.fi/fi/es-ow-and-ridial-band

Mutta silti.

Kiertelin ständeillä ristiriitaisin tuntein. Ja luulenpa, etten ollut ainut. Joskus tuntuu siltä, että länsieurooppalaiset, jotka ovat saaneet aikaan niin paljon kärsimystä kehitysmaissa, haluavat auttaa juuri sen verran, että pääsevät riistämään heitä vielä vähän enemmän.

Ihminen on vaan sellainen otus.

Koko elämäni ajan olen yrittänyt ottaa asioista selvää ja ymmärtää, miksi ihminen on niin ristiriitainen olio. En ole löytänyt vastausta, enkä ole huomannut muidenkaan löytäneen uskottavia vastauksia kysymykseen. Ihmisen kehitystaso ei vain riitä siihen.

Mutta hei!

Kevät tuli!

Tervetuloa kesä! Jälleen kerran.

Eläköön ihana vapaus!

Me läntiset maat elämme vapaassa maailmassa. 

On sananvapaus, liikkumisvapaus, tasa-arvo ja vaikka mitä.  Euroopan hyvinvointivaltiot pitävät huolen siitä, ettei kaveria jätetä. Elämme oikeusvaltiossa, jossa oikeus lopulta aina voittaa. Me olemme hyvän puolella.

Oliko tämä ironiaa?

Sarkasmi on muodostunut miltei ainoaksi tavaksi kommunikoida niin mediassa kuin ihmisten keskinäisissä suhteissakin. Poliitikot ovat tässä erikoisen taitavia.

Sarkasmihan on vittuilua: Sanon tämän, mutta ymmärrättehän, että asiat ovat todellisuudessa päinvastoin tai ainakin erittäin ristiriitaisia.

Mutta sarkastinen ilmaisu ei muuta olosuhteita, vaan se on enemmänkin katkeraa luovuttamista. Tiedän tämän kokemuksesta.

Nyt puolustamme vapautta viemällä yhteiskuntaa aina vain lähemmäksi täydellistä poliisivaltiota.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poliisivaltio

Muistathan:

- War is peace

- Freedom is slavery

- Ignorance is strength

Poliisivaltio on siinä mielessä kivaa, ettei tarvitse ajatella. Kunhan pidät turpasi kiinni ja tottelet, kaikki menee hyvin. Poliisivaltiossa vallitsee järjestys ja vartiointiliikkeillä riittää töitä. Mutta yksi sieltä puuttuu: luovuus. Ja kun luovuus puuttuu, puuttuu myös kauneus ja paljon muuta.

Sitä paitsi, jos ihmiset muuttuvat roboteiksi, niin mihin heitä sitten tarvitaan, kun oikeat robotit paljon tehokkaampina tekevät kaiken paremmin ja nopeammin?

Vapaa maailma puolustaa siis itseään poliisivaltiona???????

Kontrollifriikit kiittää.

Ei mulla muuta tällä kertaa. Love and peace!  

 



           

Nalkuttavat naiset

Näin juhannuspäivänä erittäin ajankohtainen aihe.
Helsingin Sanomat 20.6.2014: Tutkimus: nalkutukseen voi kuolla.


Erikoisesti nalkuttava vaimo on kuolemaksi. Moni mies on taatusti samaa mieltä.


Suomalaiset miehet saavat tosin syyttää itseään: aggressiivinen kulttuuri on tehnyt tasa-arvoon pyrkivät naiset myös aggressiiviseksi. Esim. minä en kykene katsomaan suomalaista teatteria voimatta pahoin. Nämä ylinäyttelevät huutavat ja räyhäävät naiset ovat yksinkertaisesti kammottavia. Jos naiset ovat todella tuollaisia, niin miehet elävät helvetissä.


Onneksi en usko tuohon itsekään. Meitä on moneksi.


Vakavasti puhuen, mistä tuo aggressiivisuus oikein kumpuaa? Pelko, viha, kiukku, katkeruus jne. ovat tunteita, jotka liittyvät stressaavaan elämään. 90% ihmisistä yleisesti elää stressaavaa elämää.
Emootiot ovat menneisyyden aiheuttamia lopputuotteita. Ja kun emootioita jatkuvasti toistetaan, niiden luomat kemikaalit aiheuttavat riippuvuutta kehossa sekä geenimuutoksia.


Ihminen muuttuu itsekkääksi, omaa tärkeyttään korostavaksi paskiaiseksi. Ei kiva. Lisäksi hän ei jaksa olla kiinnostunut pitkän aikavälin suunnitelmista vaan elää jatkuvassa hätätilassa deadlineineen ja neljännesvuosikatsauksineen. Elämä on taistelua. Silti jonkun aikaa se voi olla hyvää ja mielenkiintoista. Pitemmän päälle keho ei sellaista elämää kuitenkaan kestä vaan murtuu tavalla tai toisella.


Tämänhän me kaikki tiedämme Entä sitten?


http://www.youtube.com/watch?v=0XcCoDlVf-s
http://www.drjoedispenza.com/
Dr. Joe Dispenza on mielenkiintoinen henkilö, joka on tutkinut aivojen mahdollisuuksia koko ikänsä.
Samalla tavoin kuin olemme kyenneet muuttamaan aivojamme geneettisesti jatkuvan stressin avulla, kykenemme muuttamaan niitä uudelleen esim. meditaation tms. avulla. Menneisyyden kirjanpidosta irti päästyämme kontrollifriikkikin meissä vähitellen hiipuu.


Tärkeää on täydellisen selkeä ajatus, sen täydellinen hyväksyminen ja usko sen toteutumiseen. Sen jälkeen ylianalyyttinen mieli narikkaan ja eiku "herran huomaan". Lopputulos voi olla iloinen yllätys.


Me kaikki tiedämme kuinka upeaa on tehdä juuri sitä, mitä rakastaa ja josta on oikeasti kiinnostunut. Olotila on emootioiden tuolla puolen, ilman aikaa ja paikkaa. On vain ajatus ja se, mitä olet juuri tekemässä.


Siinä olotilassa saadaan Suomi nousuun. Aivan varmasti. Me kaikki tiedämme sen.

Vuoden 2013 päätteeksi

Tarja Halonen täytti 70 vuotta ja eräässä haastattelussa hän sanoi näin: (Apu nro 51)

"Kun joku kertoisi minulle, minkä takia työllistäminen on niin vaikeaa. Kun maailma ei ole valmis ja ihmiset ympäri maailmaa haluavat tehdä työtä, se on osa ihmisen arvokkuutta. Että aikuinen ihminen voi tuottaa jotain sellaista, jota muut haluavat ja että sillä voisi elää. Jobless growth - taloudellinen kasvu, joka ei tuota työtä eikä ota muita ihmisiä mukaan - on ongelma ympäri maailmaa. Miksi emme keksi tähän ratkaisua?"

Siinä on tärkein tämänhetkisen maailman ongelma erittäin hyvin kiteytettynä.

Monille tuo "jobless growth" antaa lupauksen maailmasta, jossa koneet ja robotit tekevät työt ja varat jaetaan tasaisesti kaikkien ihmisten kesken. Näin kaikille saadaan oikeudenmukainen ja hyvä elämä. Näille henkilöille on usein ominaista, että he eivät tunne ihmistä eivätkä historiaa kovin hyvin. Se, että tulee itse hyvästä kodista ja tuntee vain kivoja ihmisiä, ei ole tae sille, että koko maailma olisi samanlainen.

Kuulostaa niin ristiriitaiselta, kun toisaalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria patistetaan yrittäjiksi ja toisaalla taasen tehdään aloittelevan yrittäjän elämä mahdollisimman hankalaksi siksi, ettei vain luonnostaan ahne ihminen sortuisi harmaaseen talouteen.

Kyllä, verovaroja tarvitaan, mutta aivan käsittämättömät ajojahdit ovat minun maailmassani vastenmielisiä.

Jos verottaja olisi armollisempi, eikä konkurssin tehnyttä yrittäjää leimattaisi rikolliseksi loppuelämäkseen, näillä nuorilla yrittäjillä olisi toivoa ja niin olisi myös Suomella.

Sillä juuri pienissä yrityksissä on Suomen tulevaisuus ja mahdollisuus. Koska pienet yritykset muodostuvat IHMISISTÄ. Ja ihmisessä on itsessään luonnollista, sisäsyntyistä moraalia ja välittämistä. Psykopaatteja/sosiopaatteja toki on, mutta he ovat tunnetusti vähemmistöä.

Yleensä pienyrittäjä pitää siitä, mitä hän tekee ja on siinä myös hyvä. Siksi hänen elämänsä on mielenkiintoista ja raha on hänelle vain väline, ei elämän tarkoitus. Raha on bonus ja tuolla asenteella sitä on usein myös saatavilla.

Tällainen itseään toteuttava henkilö on myös inspiroiva työkaveri toisille ja vetää puoleensa toisia  samanmielisiä.

Ruusuilla tanssimista tuo elämä ei toki ole, mutta rikasta se on.

Aika näyttää, onko mielipiteeni vanhanaikainen. Maailmassa, jossa vesi ei ole ihmisen perusoikeus ja jossa pian hengitettävä ilmakin tulee verotettavaksi, voi tuollainen itseään toteuttava ihmisten yhteisö olla vain hauras haave.

Monet asiat ovat paremmin Euroopassa kuin nuoruudessani. Monet parannukset ovat olleet nimenomaan byrokratian ansiota. Mutta rajansa kaikella.

En voi mitään sille, että Münchenissä elänyt Vanessa, joka hankki hyvät rahat itselleen vain myymällä kävelykadulla hassuja käveleviä pikku ukkoja (enkä usko hänen liiemmälti veroja maksaneen) oli positiivinen esimerkki yhden ihmisen elossa pysymisestä. Hän ei tuonut, mutta ei vienytkään mitään yhteiskunnalta.

Tuollainen ei ole enää mahdollista nykyajan Euroopassa. Ja se on sääli.



Kaksinaista, Janne Metso

Viime päivinä on useammassa mediassa puhuttu lasikatosta - jälleen kerran.

Mietin ihan oikeasti asiaa ja sitten osui silmääni Janne Metson kirjoitus Metro -lehdessä 29.3.2012. Huojentuneena huomasin, (jälleen kerran) kuinka jotkut nuoret miehet näkevät asioiden ytimeen. Suomella on siis toivoa.

Tämä isänmaan toivo kirjoitti mm. näin:

"Naiset tekevät toisilleen lehtiä, jotka alistavat naista. He siis haluavat esittää itsensä tyhjäpäisinä ulkosynnyttimen kannattimina, joille ei ole syytä maksaa edes sitä 59,9 prosenttia miesten palkasta, paitsi jos tuntee voimakasta tarvetta tukea kosmetiikkateollisuutta."

Ja:

"Ovatko naiset siis idiootteja? Eivät. Yhteen naiseen mahtuu kaksi naista, siitäkö lie termi kaksinaismoralismi."

Sitten hän selittää, kuinka toinen puoli puhuu tasa-arvosta ja naisten välisestä solidaarisuudesta, kun taas toinen puoli muistuttaa, että vaikka nainen olisi kuinka kyvykäs, hän on silti vain nainen, jonka tärkein tehtävä on näyttää hyvältä.

Aika osuvaa.

Mutta sitten hän sanoo, että "nainen voi kuitenkin valita, kumpi hän haluaa olla."

Janne kiltti, näin ei ole.

Hyvinvointi(pahoinvointi)valtiossa joku voi valita ehkä työttömyyden tai vaihtoehtoisesti mennä julkiselle sektorille töihin. Sen sijaan ainakin yksityisellä sektorilla tekee uraputkea vain nuori nainen, joka on miesten mielestä vähintään miellyttävän näköinen. Sillä "mies hallitsee maailmaa" kuten itsekin sanot.

Ulkonäkönsä voi nainen valita vain, jos hän on esim. perinyt varallisuutta eikä näin ollen ole riippuvainen ansioistaan. Miksi luulet, että köyhemmissä maissa naiset ovat usein niin paljon kauniimpia kuin länsimaissa? Mieti sitä.

Vuosituhannet ovat muodostaneet miehet ja naiset todella erilaisiksi. Miesten pitäisi päästä eroon sotaisuudestaan ja naisten kaunaisesta keskinäisestä kilpailustaan. ("Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan").

Valitettavasti monet naiset syyttävät lasikattoa ymmärtämättä, ettei pelkkä hyvä koulutus tee vielä ansiokasta johtajaa. Historia on miesten puolella. Valitettavasti.

Ps. Olen feministi.

Pekka Haavisto presidentiksi!

Suurten puolueiden väitellessä siitä, kuka menneisyyden edustaja edustaisi parhaiten Suomea seuraavat kuusi vuotta, on tulevaisuuden edustaja jo olemassa: Pekka Haavisto.

Itse en tiedä, äänestänkö lainkaan, mutta jos suomalaisilla olisi munaa, he äänestäisivät Pekka Haaviston presidentiksi.

http://www.youtube.com/watch?v=23mVhhmHDF4

http://www.youtube.com/watch?v=VOlM95-f_yE

Se olisi samalla julkilausuma tasa-arvoiselle, positiivisesti globaalille maailmalle. Maailmalle, jossa myös me vähän oudot ja erilaiset saisimme elää ja menestyä.

Kristillisdemokraattien tulisi mielestäni myös äänestää Pekka Haavistoa. Se, että monet heistä ottavat raamatun kirjaimellisesti (johon heillä on täysi oikeus), eivätkä siksi voi sallia kahden samaa sukupuolta olevan avioliittoa, ei sulje sitä pois, etteivätkö he kannattaisi silti ihmisoikeuksia. Haaviston kannattaminen olisi samalla kannanotto ihmisoikeuksille yleisesti.

Yli kymmenen vuotta sitten äänestin Tarja Halosta presidentiksi. Petyin vähäsen häneen, mikä ei kuitenkaan ole hänen syynsä. Eihän hän voinut tietää, mitä minä odotan presidentiltä. Ja ihan tyydyttävä hän on ollut, monen mielestä varmasti hyväkin. Hänellä oli tärkeä symboliarvo: hän oli nainen, Kalliosta työläiskodista lähtenyt menestynyt nainen miesten maailmassa.

Pekka Haavistolla presidenttinä olisi myös oma symboliarvonsa. Nyt kun valta on karsittu presidentiltä, hänen symboliarvonsa on tärkeämpi kuin koskaan. Älykkäänä ja fiksuna miehenä Pekka Haavisto varmasti tietää tämän, eikä siitä valittaisi.

Siis ääni tulevaisuudelle ja tasa-arvoiselle globaalille maailmalle: Pekka Haavisto. Ensin symbolisesti ja joskus toivottavasti todeksi muuttuneena. Utopiasta tekoihin!

Kuka edustaa minua?

Eduskuntavaalit on tulossa.

Demokratiassa enemmistö päättää ja vähemmistöjen on siihen tyytyminen.

Joku standup -koomikko sanoi, että kansa on hanurista ja siksi hän ei äänestä. Kun ei äänestä, on oikeus valittaa. Hmmmm...

Ketä siis äänestää, kun tietää jo etukäteen, ettei voi vaikuttaa?

Etsin vastausta Youtube'sta:

Perussuomalaiset:

http://www.youtube.com/watch?v=-O6O19E78vg

Timo Soinissa on karismaa ja hän puhuu paljon asiaa. Silti en voi heitä äänestää.

Teennäisen vaatimattomasti esiintyvät suuruudenhullut suomalaiset haluavat brändin mukaan pelastaa maailman.

Timo Soini on rehellinen mies ja ymmärtää, että hyvä kun pelastamme edes osittain itsemme.

MUTTA.

Suomi ei voi eristäytyä. Jo työelämässä hankkiessani komponentteja Nokian puhelimiin ymmärsin, ettei edes Nokian puhelin ole koskaan ollut yksinomaan suomalainen tuote. Suomalainen paperi ei olisi koskaan menestynyt, jolleivät  keski-eurooppalaiset olisi sitä meiltä ostaneet.

Olemme aina olleet yhteydessä muuhun maailmaan. Olemme saaneet leipämme sieltä ja olemme siten vastuussa omien pelureidemme lisäksi myös muiden maiden pelureista.

Niin kauan kuin ostamme halpoja ulkomaisia tuotteita, olemme vastuussa myös heidän hikipajoistaan. Ja niitä, siis hikipajoja, löytyy kyllä Suomestakin. Joka muuta väittää, ei tunne Suomen työelämää.

Maahanmuuttovastaisuus taasen ei välttämättä ole vain rasismia. Se VOI olla myös rehellistä realismia. Ehkä rehelliset ihmiset eivät halua hyväksikäyttää puolustuskyvyttömiä ja heikoilla olevia ulkomaalaisia. Näinhän ovat tehneet mm. Saksa, Ranska ja Ruotsi. Nyt he ovat ongelmissa ja myöntävät epäonnistuneensa maahanmuuttopolitiikassaan.

Jos ulkomaalaisia ei hyväksytä tasavertaisiksi kansalaisiksi, niin ongelmia tietysti syntyy. Ulkomaalaisen synonyymi ei ole hölmö.

On totta, että Suomella on puhtaammat kädet kehitysmaissa kuin monella muulla, mutta jos haluaa olla osa maailmaa, pitää ottaa koko paketti. Näin se on ihmissuhteissakin. Koko paketti.

Minä olin 17 vuotta maahanmuuttaja monessa eri maassa ja tiedän, mistä puhun. Tiedän myös kuinka suurin osa maahanmuuttajista on rehellistä ja työteliästä - tavallisia ihmisiä, joiden on panostettava enemmän kuin muiden selvitäkseen kohtuullisesti elämästään.

Siis asia on päinvastoin kuin perussuomalaiset väittävät.

 Pakolaiset ovat eri asia. He eivät ole tavanomaisia maahanmuuttajia. Heidän auttamisensa kuuluu planeetan asukkaan velvollisuuksiin.

Kokoomus:

http://www.youtube.com/watch?v=lEmB56cWl3o

Olen tehnyt työni liike-elämässä. Minulle se, että ostaa halvalla ja myy hieman kalliimmalla, ei ole rikos. Jos olisin nuori, haluaisin olla yrittäjä. Mutta helppoa se ei tässä maassa olisi. Maassa, jossa ihmiset on opetettu uskomaan, että jokainen yrittäjä on huijari ja potentiaalinen rikollinen.

 Voitto on siis ok, mutta kohtuus kaikessa. Menestyessään ihmiset usein unohtavat kohtuuden. On niin  helppoa unohtaa ne kiireessä jalkoihin tallotut. Hankkii vaan vartiointiliikkeen turvakseen ja käy paikoissa, joissa heitä ei näe.

Varakkaat ihmiset ymmärtävät kuitenkin suuria linjoja ja ovat usein oikeasti oikeassa.
Vaikka olen heidän kanssaan monesta asiasta samaa mieltä, en voi äänestää heitä. Niiden kiireessä tallattujen vuoksi.

SDP:

http://www.youtube.com/watch?v=kuzr0WtMakE&feature=related

Paljon hyvää olette tehneet.

Mutta sitten te menitte laatimaan lainsäädännön, joka mahdollisti orjayhteiskunnan, jossa heikossa asemassa olevia ihmisiä nöyryytetään loputtomasti.

Siksi en voisi ikinä äänestää teitä.

Vasemmistoliitto:

http://www.youtube.com/watch?v=KqcOW2TkQmU

Minun pitäisi äänestää teitä. Mutta en voi. Te olette medikalisoituneen yhteiskunnan airut.

Terveys ei tule lääketehtailta vaan oikeudenmukaisista olosuhteista, joissa ihminen voi hyvin. Mutta ainakin yritätte. Kiitos siitä.

Keskusta:

http://www.youtube.com/watch?v=UQ8AvY7BLd8

Olen aika monta kertaa äänestänyt teitä, koska teillä on ollut monta järkevää ja liberaalia edustajaa. Olen kotoisin maalta vaikkakaan en maalaistalosta ja ymmärrän kohtuullisesti maaseudun ongelmia. On hyvä, että Suomi on omavarainen, mutta tehomaatalous on suorastaan kuvottavaa ja sille on löydyttävä jokin vaihtoehto. Mikä se vaihtoehto on, en valitettavasti tiedä.  Se vaihtoehto olkoon teidän tehtävänne tulevaisuudessa.

Näissä olosuhteissa en voi äänestää teitä.

Vihreät:
http://www.youtube.com/watch?v=Nk_4scGZhZM

Teitä olen useimmiten äänestänyt. Teidän arvonne ovat enimmäkseen minunkin arvoni. Myöntää täytyy, että aika on jotenkin ajanut ohitsenne.

Muut puolueet ovat omineet arvojanne, joka osittain kunniaksenne luettakoon.

Mutta mitä nyt?

Onko uusi uljas maailma teidän projektinne vai mikä?

Ei voi olla aina kaikkea vastaan, pitää olla myös jonkin puolesta.

On aika kaksinaismoraalista asua esim. viherpiipertäjäkommuunissa maalla vastustaen ydinvoimaa, liikennettä jne.  Ja samalla kulkea omalla autolla sinne maalle viettämään nörttielämää kaikilla mukavuuksilla + matkustella lentokoneella lomalle etelään. 

Minua ainakin hävettää elää kaksinaismoraalisesti.

Oliko tuo standup -koomikko siis oikeassa? Koska kansa on hanurista ja äänestää tasan tarkkaan väärin, on parempi jättää äänestämättä ja jatkaa valitusta.

Hmmm...

Onhan vielä tämä:

http://www.youtube.com/watch?v=Hs8fDlKYdic

Utopiaa vai realismia?

Hmmm...

Tiedän, mitä tein tänä kesänä

Kaikenlaista tuli tehtyä ja mietittyä.

Alkukesästä oli oikein lehtijuttu siitä, kuinka Espoon kaupunki ei pidä lainkaan, että jotkut viljelypalstan omistajat ovat tuoneet tuoleja palstalleen. Olipa joku röyhkeä pelle laittanút pienen kasvihuoneen omalleen. Saattaa olla, että maanvuokraus loppuu näistä syistä ensi vuonna.

Köh köh. Palstaviljelijällä ei saa olla tuoleja? Esim. maankääntö on aika raskasta puuhaa kuten monet muutkin työt. Kyllä siinä on hyvä istuskella välillä ja hengähtää. Vai onko kartanoiden Espoossa vielä vallalla ajatus, että hopi hopi maaorjat ei töissä lorvaile?!!!

Ymmärrän hyvin, jos maanomistajat näkisivät mieluiten rivitaloja siellä, mutta eikö sitä voisi reilusti kertoa - ilman palstaviljelijöiden mustamaalaamista. Halpaa.

Tosin olen monasti miettinyt, onko toiminnassa lainkaan järkeä. Ihmiset näkevät suuren vaivan satoa saadakseen ja sitten vain joku kaunis yö noutaja tulee ja vie kaiken (tai melkein kaiken). Kerran yllätin itsekin kaksi noin kymmenvuotiasta tyttöä porkkanavarkaissa. Minut nähdessään he saivat nopeasti jalat alleen - nauraen.

Mutta kasvun ihme on varsinkin kaupunkilaiselle voimaa-antava kokemus ja monelle kaiken vaivan väärti, häiriköistä huolimatta.

Jälleen kerran minulla oli ilo käydä Irlannissa. Tällä kertaa oli uusi elämys ajella sen kesyttömillä kukkuloilla. Ajelimme mm. Braveheart Drive:lla. Sieltä avautuvat seudut, joilla Mel Gibsonin Braveheart -elokuva filmattiin. Todella upeaa seutua ja vielä mahtava sääkin.

Lisäksi minuun teki suuren vaikutuksen rinteillä onnellista elämää viettävät lammaslaumat, lehmiä näin myös. Tehotalous on kaukana näistä onnekkaista. Samantyyppistä eloa olen nähnyt myös Sveitsissä, jota suuresti arvostan.

Mielestäni lihansyönnissä ei ole mitään eettisesti väärää niin kauan kuin eläimet ovat saaneet lajityypilleen soveltuvan elämän ja kokeneet nopean kuoleman. Mutta nykytilanteessa teollisuusmaiden kansalaisten lihansyönti on rikos elämää kohtaan. Jotain rajaa siinäkin pitäisi olla. Youtubesta kyllä löytyy kauhudokumentteja riittämiin. Siis enemmän Irlannin kukkuloita please. Vaadin.

Toinen aina uusi ihailuni kohde Irlannissa ovat ikivanhat puut, joita on kaikkialla. Toivottavasti Suomen metsätalouden alasajon tuloksena olisi edes hieman enemmän kunnioitusta puita kohtaan. En osoittele tällä ketään erityisesti, olenhan itse saanut elantoni liike-elämästä ja teollisuudesta. En ole pulmunen, totean vain.

Kotimaassa taasen olen miettinyt yhteiskunnan ongelmia.

Vietettyäni suuren osan aktiivisesta elämästäni ulkomailla ja monien ristiriitaisten aivopesuyritysten jälkeen on tulos nyt se mikä se on. Näillä on mentävä.

Ymmärrän kyllä, etteivät työttömät ja paskaduunit kiinnosta ketään. Totuus on kuitenkin se, että maailman yleinen ilmapiiri vaikuttaa sinuun haluat sitä tai et. Ja mitä oikeudenmukaisempi maailma on, sen parempi sen ilmapiiri on. Joten oikeudenmukaisuuteen voitaisiin satsata enemmän, eikö?

Kun osa fiksuista kansalaisista pakotetaan marginaaliin loppuelämäkseen, saattaapi olla, etteivät he oikein paskaduuneista innostu työharjoitteluna nollapalkalla tai peruspäivärahalla.
Nythän on niin, että paskaduuneiksi kutsutaan yhteiskunnalle ja yrityksille äärimmäisen tärkeitä töitä. Näiden töiden tekeminen on kuitenkin myös äärimmäisen tylsää pitemmän päälle, jollei ota sitä esimerkiksi jonain keskittymisen tai kärsivällisyyden opettelun haasteena. Mutta harvapa tuollaisestakaan innostuu koko elämän ajaksi.

Useimmat tekisivät mieluusti jotain kiintoisaa elämässään. Koska fiksujen ihmisten syrjiminen ei ole lainkaan kivaa, ehdottaisinkin kaikille kansalaisille muutaman vuoden yhdyskuntapalvelua vähän armeijan tyyliin. Pari vuotta paskaduuneja kaikille. Se olisi oikeudenmukaista ja opettavaista. Eikä palkankaan tarvitsisi kummoinen olla. Kilpailukyky säilyisi eikä halpatyövoimaa tarvitsisi haalia maahan niin runsaasti. Elämä muuttuisi eettisemmäksi. Minusta se on hyvä idea.

Sitten on tämä terveysfasismi, jota tulee ovista ja ikkunoista. Terveydenhuollon nimissä Isoveli/sisar valvoo ja määrää pilkuntarkasti, mitä saat syödä ja mitä et. Mitä saat ajatella ja mitä et. Kaikki on muka sinun parhaaksesi, että eläisit 120-vuotiaaksi (näyttää keskisormea).

Toisaalla vanhukset ovat siis suuri ongelma, jolle ei tiedetä, mitä tehdä. Annemari Sipilän mukaan (HS 18.7.10) kuoleman miettiminen voi nousta megatrendiksi. Niinpä. Toimittajathan sen tietävät. Hän kertoi myös The Economist -talouslehden Economist Intelligence Unit tutkimusyksikön julkistamasta raportista laatukuolemasta. Huomaa, että kysymyksessä on TALOUSLEHTI.

Okei. Okei. Laatukuolema on hyvä asia, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Sitäkö, että läpihuumattuna zombiena maataan sängyn pohjalla? Toivottavasti ei. Ainakin itse toivon siinä vaiheessa tekeväni kvanttihypyn.

Ilman suurempaa Salaliittoteorioiden tuntemustakin tyhmempikin huomaa tässä olevan kummallisen ristiriidan. Tehoyhteiskunnassa ihmisen on oltava pelokas, tottelevainen ja tehokas. Ja keski-iässä hänen on itse ymmärrettävä poistaa itsensä. Viileetä. Aika koleaa, sanoisin.

Ja sitten olen ajatellut jälleen kerran tätä:

Kalle Isokallion Iltalehden kolumnin mukaan yksityissektorilla Suomessa on vain kolmasosa väestöstä.

Ei ihme, ettei heillä (joita usein huijareiksikin kutsutaan) ole valtaa maassa, jossa he kuitenkin kustantavat loppujen elämän. Julkinen sektori sen kun nostelee palkkojaan ja muita etuuksiaan loputtomasta potistaan. Jokainen yksityissektorilla työskentelevä elättää kahta suomalaista. "Näin emme voi jatkaa". Sanoo Kalle. Emme niin, sanon minä. Mistä näitä senttejä oikein tulee?

Loppukevennys:

Ihmisten ystävällisyys yllättää suomalaisen Irlannissa.

Hauska esimerkki tuli vastaan Malahiden asemalla, kun odotimme junaa Dubliniin. Kun junaa ei kuulunut, menimme kysymään ja saimme tietää, että juna olisi juuri lähdössä vastapäiseltä raiteelta. Meidän oli kierrettävä pitkä matka päästäksemme sinne. Mutta juna odotti meitä! Vielä Dublinissa ohjaaja moikkasi ja heitti jotain ystävällistä. Siinäpä palvelualan ammattilainen! Jäi hyvä mieli pitkäksi aikaa.

Karmakapitalismi ja hyvä johtajuus

Vuosien varrella on joskus noussut mieleen, ettei elämä aina ole reilua eikä ihminen aina saa sitä, mitä tilaa- voittajien öykkärikommenteista huolimatta.

Ihmiset, jotka ovat syntyneet suhteellisen suotuisiin olosuhteisiin ja menestyneet elämässään, ovat usein taipuvaisia ajattelemaan, että ovat ansainneet sen oltuaan parempia kuin muut. He eivät huomaa perheen, ympäristön ja yhteiskunnallisten rakenteiden antamaa tukea, jotka kaikki ovat osaltaan vaikuttaneet heidän hyvinvointiinsa.

Johan kristillinen kulttuurikin on opettanut, että "sille, jolla on, annetaan ja siltä, jolla ei ole, otetaan sekin pois, mitä hänellä on" (tai jotain...) Tuo on ollut hyvä neuvo kaikille valtaapitäville kaikkina aikoina. Kätevää.

"The why is God" - Jumalaa syytetään tai kiitetään, kun ei kyetä analysoimaan asioita kunnolla.

Itämaisten uskontojen jälleensyntymäoppi aiheuttaa samaa ylimielistä suhtautumista. Jos synnyt huonoon ympäristöön, olet sen itse aiheuttanut ja näin hyvin toimeentulevat saavat sopivan oikeutuksen riistoon ja ylimielisyyteensä. Heidän ei tulekaan auttaa, koska "huonojen" ihmisten pitääkin kärsiä. Se jalostaa ja puhdistaa.

Tiedän, että kärjistän, mutta näin se vaan menee. Kokemusta on.

Mutta kuinka se hiekanjyvänen, joka joutui merikotiloon tai simpukan kuoreen ja josta muodostui aikanaan helmi, jalosti sitä simpukkaa? Kysyn vain.

Millainen olisi siis hyvä johtaja?

Hyvä johtaja kykenee ainakin näkemään kokonaisuuksia, koko tilanteen. Se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Teoria ja käytäntö tulee olla tasapainossa ja johtajan on ymmärrettävä tämä. Virheanalyyseihin ei ole varaa eikä niitä tule liiaksi ymmärtää.

Tieto on valtaa, mutta kykeneekö johtaja yhdistämään oikean tiedon tilanteeseen?

Pätevyyden rinnalla on asioiden, tilanteiden ja ihmisten ymmärtäminen tärkeitä ominaisuuksia hyvälle johtajalle.Tätä ymmärrystä ei saavuteta ilman erinomaista kommunikaatiokykyä ja kykyä vilpittömästi arvostaa ja pitää alaisistaan.

Kun nämä ominaisuudet pätevyyden lisäksi puuttuvat johtajalta, astuu kuvaan käskyttäminen ja puheet turvallisuuden lisäämiseksi.

Ihmisläheisyydestään huolimatta hyvä johtaja tietää, mitä tahtoo eikä yritä olla pidetty mihin hintaan hyvänsä. Hyvää johtajaa arvostetaan automaattisesti. Arvostus ja kunnioitus nousevat pätevyydestä, näkemyksestä tavoitteissa ja alaistensa rehellisessä innostamisessa tulosten saamiseksi.

Hyvä johtaja huolehtii siitä, että hänen alaisensa ovat päteviä työssään ja tietävät yrityksen tavoitteet ja odotukset, jonka jälkeen heille voidaan antaa mahdollisimman suuri vapaus kaikessa, mitä tekevät. Vähän rajoituksia, mutta tuloksia vaaditaan ja niistä myös palkitaan.

Mutta ennen kaikkea johtajan tulee olla pätevämpi ja osaavampi kuin keskivertoalainen. On johtajia, jotka nuoleskelevat alaisiaan kertomalla, etteivät tiedä tai osaa yhtään enempää kuin hekään ja ovat siten vain yksi porukassa. Sellaisessa tilanteessa nousee kyllä kysymys, että miksi ihmeessä hänellä on 10kertainen palkka alaisiinsa nähden. Hyvä kysymys, mielestäni.

Unelmia, tavoitteita, pätevyyttä, ammattiylpeyttä, toimintaa ja tuloksia! Elämä on menestystä ja nautintoa!

Silti syy ja seuraus ovat olemassa. Syy ei kuitenkaan aina ole jumalan eikä edes sinun. (EIKÄ MINUN!).

Hitot siitä

Tämä kirjoitus on peräisin ajatuksista, joiden innostajana toimi joulupukilta saamani kirja Fuck it - the ultimate spiritual way by John C. Parkin.

Sanoa Fuck it on tavallaan anarkiaa. Se on kuin näyttäisi keskisormea yhteiskunnan luutuneille "hyville" tavoille. Eikä niin olisi voinut tehdä vielä 20 vuotta sitten.

Kirjoittaja suosittelee kirjan lukemisen jälkeen välittömästi kertomaan toisille, kuinka pidin kirjasta. Näin hankin itselleni hyvää karmaa, autan toisia ja - ennen kaikkea - kirjoittajaa rakentamaan taloaan.

Kun asiat, jotka ovat olleet aiemmin merkityksellisiä, alkavat aiheuttaa meille liikaa harmia ja tuskaa, on aika sanoa Fuck it - vitut siitä - ja tehdä sen sijaan jotain miellyttävämpää.

Ongelmana on usein se, että elämämme on liian merkityksellistä, mikä on sinänsä jo kosminen vitsi. Elämällä tulee olla tarkoitus ja meidän tulee tehdä tarkoituksellisia asioita. Tulee varoa merkityksetöntä elämää. Vitsi, vitsi.

Janoatko henkisyyttä ja maailman rauhaa? Enää sinun ei tarvitse kulkea tietä, jota useimmat gurut ovat kulkeneet: tuhoa elämäsi - hitot siitä - herää. Nyt voit sanoa hitot siitä jo ennen kuin olet tuhonnut elämäsi! Kuulostaako houkuttelevalta?

- Jos olet hämmentynyt ja vihainen, se on henkistä.
- Jos olet mustasukkainen, se on henkistä.
- Jos olet nälkäinen, se on henkistä.
- Jos haluat omistaa Porschen, se on henkistä.
- Jos haluat kuristaa pomosi, se on henkistä.

Mikään ei ole ei-henkistä. On mahdotonta olla olematta henkinen.

Have a nice life!

Ihmisten puolue

Vastakkainasettelun aika on ohi. Jos ihmiset vähänkään ymmärtävät maailmaa, ei äärivasemmistoa tai äärioikeistoa voi olla. Jos vähänkään tajutaan asioita, on puolueen ajateltava koko ihmiskuntaa. Toki pienempiä tavoitteita saa ja pitääkin olla, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa ihmiskunnan hyvinvoinnin kanssa.

Nykyisin ihmisen taustalla ei ole enää kovin paljon tekemistä hänen nykyajattelunsa kanssa. Elämme niin ristiriitaisessa maailmassa.

Minä olen rutiköyhä. Silti minusta on ok ja ihan kivaa, jos jollakulla toisella on paljon varallisuutta. Varsinkin, jos se on hankittu suht eettisin keinoin.

Vastustan ehdottomasti hikipajoja ja muuta ihmisorjakauppaa, mutta en todellakaan halua, että näiltä ihmisiltä vietäisiin elinkeino pois ilman varasuunnitelmaa. Sehän olisi kuolemantuomio heille ja heidän perheilleen.

Vastustan joidenkin ylikansallisten yritysten harjoittamaa sokeaa ja vastuutonta voitontavoittelua, mutta en todellakaan vastusta globalisaatiota sinänsä, kansainvälisyyttä tai liike-elämää yleensä. Varsinkin yrittäjyyttä tulee tukea monin eri tavoin, sillä se on hyvinvoinnin tae. Mutta jos/kun yrittäjä epäonnistuu, hänen olisi ehdottomasti saatava toinen mahdollisuus (kuten muidenkin ihmisten). Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. Näin vain elämässä on. Jos olet delegoinut vastuusi toisaalle (ja elät jonkun siivellä) sattuu vähemmän, mutta kaikki eivät vain voi tehdä niin ja kyllä siinäkin tapauksessa on viisasta kannustaa rahapuutaan.

Kannatan tuuli-,vesi- ja aurinkovoimaa, mutta myöntää täytyy, näin internetin käyttäjänä, että puhdasta energiaa tarvitaan. Ja paljon. Jos parempaa vaihtoehtoa ei vielä ole, on atomienergia aika puhdasta energiaa, pakko tällaisenkin viherpiipertäjän on se myöntää.

Kannatan sananvapautta, mutta onko oikein, että esim. media saa harrastaa kiusaamista, kun sitä yritetään poistaa kouluista ja työpaikoilta? No ei kyllä ole. Ja on ihan turhaa sanoa, että voihan asianomistaja vetää kiusaajan oikeuteen. Tavallisella ihmisellä ei moiseen ole aikaa eikä rahaa. Maineen (ja siten usein koko elämän) tuhoaminen maksaa vain muutaman tonnin kiusaajalle ja jutut kestävät vuosia. Tämän media tietää ja jäljet näkyvät yhteiskunnassa. Näin syrjäytetään tietoisesti ihmisiä yhteiskunnassa ja sen saavat veronmaksajat kustantaa.

Ylessä (Enbuske) väitetään, että ihmisten mielipiteillä ei ole väliä. Siltä se usein näyttää ja vallassa olevat tahtovat uskoa siihen. Mutta historiaa tuntevat tietävät, että näin ei ole. Loppupeleissä. Lukekaa historiaa pojat!

Ja terveisiä vaan Finnairin omaa napaansa tuijottaville lentäjille.

Huoh. Ei muuta tällä kertaa.

Elämä on sairaus

Karmaisevan hauskaa halloweenia kaikille!
(Muista, että kauhusta nauttiminen on vähän sairasta.)

On se vaan niin metkaa.

Oletko kiinnostunut musiikista tai teetkö sitä peräti elääksesi? Noh, se on vain osoitus mielesi ongelmista ja siitä, että et saa muuten ilmaistua itseäsi toisille. Hyvä, kun rassukka kykenet edes tuohon.

Tanssitko? Jos olet mies, niin seksuaalinen suuntautumisesi kyllä tiedetään ja yrität vain hyppiä tuskasi ulos, kun et muuhunkaan pysty. Good for you.

Jos olet nainen, niin taattu jakorasia olet. Parasta olisi, jos avautuisit meille ja kertoisit rehellisesti tekosesi Totuuden hetki -tyyliin. Se auttaisi sinua varmasti.

Ai että oletkin klassinen tanssijatar? Noh, sitten olet neuroottinen anorektikko. Hoitoa löytyy kyllä sinullekin.

Kuvataiteilijoista ja kirjailijoista ei kannata edes puhua. Jo vuosisatoja on tiedetty heidän olevan kajahtaneita kuten näyttelijätkin. Ainoita täysjärkisiä SAATTAVAT olla ohjaajat. Hehän sentään pompottavat näyttelijöitä.

Ai niin. Ja jumalaan uskovat hihhulit ovat kahjoja kans.

Poliitikot ovat tunteettomia narsisteja, vaarallisia siis. Heitä ei voida vielä hoitaa, mutta keinoja etsitään.

Ekonomisteista, poliiseista, armeijasta, lakimiehistä ja lääkäreistä en uskalla sanoa mitään, mutta arvaatte/tiedätte varmaan itsekin, mistä on kyse.

Niin. Ja sitten on puutarha. Pidätkö puista, kukista ja kasveista tai onko sinulla peräti puutarha? Terapiaa sairaalle mielelle sekin tai vaihtoehtoisesti terapeuttista työtä esim vangeille.

Perusduunarit ovat taasen fyysisesti sairaita ja lopussa. Aika sairasta sekin, miksi he suostuvat tuollaiseen kohtuuttomaan hyväksikäyttöön? Mikä on päässä vikana?

Siis mitä jää jäljelle: TOIMITTAJAT JA TUTKIJAT. Tietysti.

Mutta kivaahan se on, kun ollaan kaikki niin hiton sairaita. Kyttäämistä, hoitamista ja muuta kiintoisaa tekemistä riittää yllin kyllin kaikille.

Kuvitelkaa, jos nuoruudenhaaveeni maailmasta ilman sotaa, rikollisuutta ja sairautta olisi toteutunut. Mitä ihmettä me kaikki nyt tekisimme?

Miettikääpä hetki sitä. Mitä tehdään sitten, kun kaikki voivat hyvin? Sitä ajatusta kannattaa tutkia lähemmin. Joskus se voi toteutua. Kaikesta huolimatta.