Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Olen sanaton

 "Olemme yhteiskuntana epäonnistuneet" Li Andersson 25.9.2020

Kun tämä henkilö lausuu tällaisen lauseen, on tilanne jo aika epätoivoinen. Ja se on.

Kuitenkin on äärimmäisen tekopyhää olla huolissaan lasten käytöksestä, kun toisaalla koko yhteiskunta perustuu kilpailuun, syrjintään, kiusaamiseen ja kuvitellun "vastustajan" voittamiseen. Lapset, kuin suden pennut, opettelevat elämää varten. Euroopan ehkä väkivaltaisimmassa maassa ihminen tarvitsee väkivaltaa selvitäkseen hengissä. Muistutan, että henkinen väkivalta on myös väkivaltaa.

Olen kirjoittanut tätä blogia vuodesta 2009. Olen kritisoinut monia asioita Suomessa, koska olen vielä uskonut sen parempaan tulevaisuuteen. Siihen ei ole enää aihetta.

Anteeksi, menen tästä oksentamaan ...



keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Haastattelussa

1. Mitä kauneus mielestäsi on?
Kauneus on kaikkea sitä, mikä nostaa mielialaani: värit, äänet, muodot, sopivalla taajuudella tapahtuva värähtely, joka saa aikaan hyvän olon tunteen.

2. Mitä teet, kun olet yksin kotona?
Meditoin, kuntopyöräilen, kokkaan, syön, nukun päiväunet, luen, kirjoitan, maalaan, teen käsitöitä, katselen elokuvia ja sarjoja, pelaan pelejä läppärillä, hoidan kasvejani, siivoan, opiskelen jotain kieltä, kuuntelen radiota ja salaliittoteorioista YT:sta, ajattelen - joskus.





3. Milloin tunnet epävarmuutta?
Näin korona-aikoina vähän kaikkialla ihmisten lähellä. Koska minulla ei ole turvaverkkoja eikä rahaa kalliisiin hoitoihin, on parasta olla hyvässä kunnossa ja terveenä jotta pysyy elossa. Yksin viidakossa on vähän epävarma olo. Varsinkin, kun on oppinut pitkän elämän aikana, että ihmiset ovat erittäin rajallisia ja epäluotettavia otuksia.

4. Mitä sinussa on sellaista, mitä ei päältäpäin voisi päätellä?
Paljonkin. Olen syntynyt sodan jälkeen maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Se maailma tuntuu hieman epätodelliselta tämän päivän maailmassa. Meillä nuorilla oli mahdollisuudet 0, mutta usko tulevaisuuteen ja omaan itseen 100+. Aika paljon vastakkainen maailma kuin tämän päivän nuorilla.

Tämä oli meidän leikkimökki. Itse tehty.

5. Olet tunnettu räikeistä kommenteistasi. Kaduttaako?
En todellakaan kadu mitään. Uskon sananvapauteen ja minulle sanat eivät ole vielä tekoja. Huonot päätökset olen tehnyt sen aikaisen tiedon ja ymmärryksen valossa, joten parempaan en pystynyt. Sitäpaitsi, mistä tietää, että päätökset olivat loppupeleissä huonoja?

6. Mikä sinua koskettaa?
Luonto. Luulen, että se on peräisin lapsuudestani luonnon keskellä.
Minua koskettavat ihmiset, jotka uskovat asiaansa ja seisovat rohkeasti omana itsenään asiansa puolesta. Ihailen heitä silloinkin, kun olen eri mieltä heidän kanssaan. Myös ihmiset, jotka haluavat tietää enemmän kuin meille on koulukirjoissa kerrottu.

7. Mitä toivoisit saavuttavasi elämässä?
En enää paljon mitään. Tosin, en halunnut nuorenakaan. Olen enemmän sellainen lastu-lainehilla-tyyppi. Elämä on ollut yllättävä ja mielenkiintoinen. Uusia ajatuksia herättävä.

8. Mistä et pidä?
Inhoan koulu-, työpaikka- ja naapurikiusaajia. Poliittisin perustein lasten kasvatusta ja vainoa. Kaikki tämä on erikoisen voimissaan juuri Suomessa. Maailman onnellisimmassa maassa.

9. Mikä on suurin oivallus, jonka olet tehnyt?
Se, että viisaimmankaan ihmisen kapasiteetti ei riitä kertomaan minulle, miksi olemme täällä ja mikä on elämän tarkoitus.

10. Oscar Wilde:
Morality is simply the attitude we adopt towards people we personally dislike.




lauantai 30. joulukuuta 2017

Onneksi olkoon!

Ihanaa! Taas on edessä uusi mahtava vuosi tässä maailman parhaimmassa maassa! Ei ihme, jos moni sekoaa tästä onnesta, eihän moni lottovoittajakaan kestä tuuriaan.

Meillä on puut, järvet, saaret, joulupukki, Helsinki ja paljon muuta jännää.

Ei korruptiota, mitä nyt muutama Hyvä veli -verkosto.

Riippumaton oikeuslaitos, jonka oikeudenmukaisista palveluista tavallinen kansalainen ei tosin pääse nauttimaan, koska seksikkään ja teeveestä tutun  poliisin aika  ja raha. Mutta ei huolta. Oikeuslaitoksen korvaa ilomielin Some ja sen sakinhivutus. Jos tuomio osuu vahingossa väärään henkilöön, niin ei se haittaa. Kyllä se varmasti oli JOTAIN tehnyt ja ansainnut tuomionsa. Oikeus voittaa aina.

Näin ja tätä rataa saamme elää maailman turvallisimmassa maassa, jossa vartijoiden ja järjestyksenvalvojien armeijat sekä naapurit pitävät sinusta hyvää huolta. Siinä varjelussa ei päähäsi pääse vääriä ajatuksia tässä sananvapauden kärkimaassa. Sana on vapaa niin kauan kuin et sano mitään sopimatonta. Jos erehdyt, some ja sakinhivutus iskee taas. Tiedätpähän seuraavan kerran valita sanasi ja ennen kaikkea AJATUKSESI paremmin.

Suomalaiset kuuluvat myös maailman suvaitsevimpiin ihmisiin. Kaikenlaisia ihmisiä suvaitaan ihan virallisesti.

Empatiassa tosin vähän tökkii.

Tutkittiin 63 maata ja Suomi sijoittui sijalle 58 (Ruotsi 49). Taakse jäivät vain Bulgaria, Puola, Viro, Venezuela Ja Liettua.

Samoja sijoituksia tuli myös ystävien saamisen helppoudesta ja yleisestä ystävällisyydestä.

Suomalainen professori kritisoi ja väitti suomalaisten olevan  empaattisia KUNNON IHMISILLE. Niinpä. Muista nyt olla kunnon ihminen suomalaisen mielestä, muuten hän on erittäin vihainen.

Mitä tästä kaikesta opimme?

Onnea vaan vuonna 2018 kaikille tässä upeassa maassa, sitä kyllä tarvitaan.

Erityisesti Aktiivimallin kohderyhmälle toivon voimia maassa, jossa on myös maailman parhaat virkamiehet.

Jos ei leipä riitä, syökää kakkua! Ja jos rahat ei riitä maitoon, niin juokaa kuohuviiniä! Kyllä se siitä.







lauantai 15. heinäkuuta 2017

Suomi 100


Sata vuotta on aika, jonka yksittäinen ihminen kykenee hahmottamaan, koska perhe.

Perheeni historiaan liittyy koko itsenäisen Suomen historia.
http://www.simplesite.com/sirkkahalmetoja

 Ja itsenäisen Suomen historia kertoo taasen ihmisyydestä sen kaikkine sävyineen: ihmisen luovuus, äly, rakkaus, kestävyys, sisu ja sitkeys ja toisaalla käsittämätön julmuus ja suorastaan sadismia muistuttava epäoikeudenmukaisuus.

Tätä kaikkea Suomi on.

Joillakin on juhlaan aihetta. Toisilla taas ei.

SuomiAreenalla Porissa 10.-14.7.2017 tapasivat ihmiset, joilla on aihetta juhlaan omissa kuplissaan. Heillähän oli oikein hauskaa yhdessä ja suon heille sen.

Luuserit ja ex-onnelliset kansalaiset seisoskelevat leipäjonoissa tai makaavat sairaalassa/haudassa.

Valitettavasti tämäkin kuvastaa vain ihmisyyttä yleisesti.

Näin on aina ollut ihmiskunnan historiassa eikä mikään näytä muuttuvan.

Koko planeetan stoori on kuin kohtaus Päiväni murmelina -elokuvasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Groundhog_Day_(film)

If we don´t change direction soon, we'll end up where we're going.






tiistai 29. syyskuuta 2015

He ovat nyt täällä

ja lisää on tulossa.


Nämä muukalaiset eivät ole pieniä ja vihreitä. Ihan tavallisia ihmisiä hädässä he ovat. Halu elossapysymiseen ei ole rikos. Se on inhimillistä ja tervettä. Siksi meiltä kaikilta kysytäänkin, kuinka voisimme auttaa näitä ihmisiä parhaiten. Eräs maahanmuuttaja vastasi tähän kysymykseen, että yrittäkää muistaa, että me olemme IHMISIÄ.


Se on ERITTÄIN hyvä neuvo.


Viranomaisilla on elinikäiset työpaikat ja sitä kautta varmat ja taatut edut sekä pankkilainat. He eivät voi tietää, miltä tuntuu elää jatkuvassa pelossa ja elämän epävarmuudessa.


He yrittävät varmasti parhaansa, mutta SATAPROSENTTISEN oikeudenmukaisia päätöksiä on heiltä turhaa odottaa. Rapatessa tulee roiskumaan ja jokainen virheellinen päätös tuhoaa sen yksittäisen ihmisen elämän. Ja positiivisen päätöksen saajankin elämä saattaa muodostua aivan erilaiseksi kuin hän oli haaveillut. Suomalaiset ovat sisukas kansa.


Nämä ihmiset eivät ole ainakaan naiiveja kuten liian monet hyvinvointivaltioiden kasvatit. He tietävät kokemuksesta, että ihminen ei tee julmia tekoja vahingossa ja että jotkut jopa nauttivat väkivallasta.


Siis toivokaamme viranomaisille voimia vaikeassa tehtävässään, jotteivät ennakkoluulot alkaisi toteuttaa itse itseään ja että uusille suomalaisille avautuisi hyvä ja turvallinen elämä Suomessa. Silti unohtamatta kantasuomalaisten ihmis- ja perusoikeuksia.


Amen.





torstai 25. kesäkuuta 2015

Naisten nöyryytys Suomessa

Tällä viikolla kuohutti tämä joukkoraiskausoikeudenkäynti koko Suomea.


http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/83509-tapanilan-raiskaus-nyt-tuli-tuomio


Pojat ovat poikia. Eihän heidän elämäänsä voi mennä pilaamaan. Mutta naisen elämän voi tuhota, se on aivan eri asia.


Onneksi Suomen kansa ei hyväksy tällaista "oikeudenmukaisuutta".


Minut raiskattiin 60-luvulla koulutiellä. Olin neitsyt enkä ollut koskaan edes seurustellut. Seksivalistustakaan ei noina aikoina ollut. Tiesin suomalaisen nuoren miehen nimeltä, mutta en tuntenut häntä. Kun verissäni ja kauhuissani kerroin tapahtuneesta äidilleni, hän kielsi ehdottomasti kertomasta asiasta kenellekään. Koskaan. Kävin koulua ja halusin käydä kouluni loppuun.


Joskus mietin, oliko äitini tehnyt oikein.


Mutta tällaiset tapaukset 50 vuotta myöhemmin vahvistavat minulle, ettei mikään muutu ja että hän oli oikeassa. Kiitos äiti siellä pilven reunalla!


Usein raiskattua naista syytetään provosoinnista, humaltumisesta jne., mutta tämän naisen "rikos" oli matkustaa junalla kotiin ja minun "rikokseni" oli kulkea tiellä matkalla kotiin.


Samalla tavoin, kun voidaan oikeutetusti kysyä, kuka hullu haluaa poliitikoksi, voidaan kysyä myös, kuka hullu hakee oikeutta poliisilta.


Samanaikaisesti saa joku nuuskanmyyjä 2,5 vuotta ehdotonta vankeutta ja valtavat korvaukset maksettavaksi.


Sairas maailma. Missä viipyy Vapahtaja? (Tämä oli sarkasmia, idiootit).



lauantai 30. toukokuuta 2015

Hei me leikataan!

Maailma/Suomi on muuttunut. Todellakin.


Nyt Suomea ohjataan kuten yritystä - pörssiyritystä. Olen suorittanut työelämäni liike-elämässä, joten ymmärrän kyllä tuota maailmaa.


Johtoryhmässä kaikki pyörii taseen ja tuloslaskelman ympärillä eikä tuloksen tekijöihin ole sen kummempaa tunneyhteyttä. Siksi heitä voidaankin irtisanoa ja heittää kadulle hyvin keksittyjen syiden varjolla ja samalla unohtaa heidät.


Pörssiyritys tietää tuhoavansa ihmiselämiä, mutta se rauhoittaa omantunnon rippeitään sillä, että kyllä hyvinvointivaltio siivoaa jäljet ja kokoaa palat yhteen - jotenkin.


Mutta kun maan hallitus toimii kuten pörssiyritys, kuka siivoaa jäljet ja kuka kokoaa kappaleet? Kysyn vaan.


Voiko näitä ihmisiä arvostella? Ei. Se olisi vihapuhetta. Sitä paitsi: osaako joku osoittaa ajankohdan maailman historiassa, jolloin yksittäisellä ihmisellä olisi ollut jokin arvo? Tekopyhät, omassa kuplassaan elävät ihmiset, joilla ei ole hajuakaan tavallisten ihmisten elämästä, tekevät päätöksiä heidän puolestaan. Näinhän on aina tehty.


Minua harmittaa vain se, että nämä Suomen ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa jo 20 vuotta, mutta oli niin paljon hauskempaa kylpeä Nokian loistossa ja unohtaa muut.


Mutta hei, ollaan positiivisia ja annetaan mahdollisuus. Jos joku jossain keksisi jotain. Uutta.
Nyt on kansalla matskua valittamiseen ja koomikoilla töitä.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Minun Suomeni

Eduskuntavaalit ohi. Suomi muka kriisissä. Pelottelua. Pelottelua. Pelottelua. Sitä kai Suomen politiikka on aina ollut. Ja kun se on hyväksi havaittu, niin jatketaan samalla linjalla. Kansa on pidettävä kurissa hinnalla millä hyvänsä. Kansa, joka on yksi maailman onnellisimmista.


Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Keskusta haluaa pitää maaseudun elävänä. Suomen kaunis ja vielä suhteellisen puhdas luonto on tärkeä ja jos Keskusta Sipilän johdolla osaa huolehtia vielä siitä, ettei geenimuunneltua ruokaa ainakaan pakoteta tuotettavaksi Suomessa  eikä Suomen järviä ja vettä myydä ulkomaalaisille omistajille, niin minä todellakin kiitän ja kumarran.


En vastusta myöskään sitä, että Perussuomalaiset rakastavat isänmaataan ja haluavat auttaa sen kansalaisia parempaan elämään. Maailman onnellisimpien kansojen joukkoon kuuluvassa Suomessa monella kansalaisella on paha olla ja perussuomalaisten mielestä he saavat kertoa siitä. Se, että esim. työttömyydestä tulee paha mieli, ei ole mielisairautta vaan osoitus enemmänkin mielen terveydestä. Tämän Perussuomalaiset ymmärtävät ja kiitän heitä siitä.


Vaikka kuulunkin heidän pilkkaamiinsa liberaalimpiin vihreisiin ja olen kaiken lisäksi vielä vihattu feministi, arvostan ihmisiä, jotka rehellisesti puolustavat kotiaan.


Valtakunnassa kaikki hyvin.







torstai 30. tammikuuta 2014

Paska maa(t)?

http://www.theguardian.com/world/2014/jan/27/scandinavian-miracle-brutal-truth-denmark-norway-sweden
The Guardian brittitoimittaja Michael Booth kirjoitti kolumnin Skandinaviasta ja samalla myös Suomesta.


Se oli virhe. Siitä syntyi aikamoinen älämölö. Tätä eivät suomalaiset niele.




Sillä:




Me emme ole perjantaijuoppoja eikä alkoholi tapa Suomessa.


Me emme ole aggressiivisia eikä täällä lyödä ketään.


Me olemme säkenöiviä keskustelijoita, emmekä seisoskele nurkissa tuijottelemassa kengännauhoja (vatsakin on vähän edessä).


Meillä ei ole hyttysiä. Ja jos onkin, eivät ne meitä piinaa. Verta meillä kyllä riittää jopa verenluovutuksiinkin.


Meillä ei ole äärimmäisen kylmää talvella eikä meillä liioin ole liikaa käsiaseita, perheväkivaltaa tms. Itsemurhiakin teemme vain silloin, kun muuta ratkaisua ei ongelmaan löydy.


Ja kyllä, lapset ovat tyhmentyneet, mutta heillä on todellakin varaa siihen.




Mutta hei!




Vähän lohduttaa, että tanskalainen televisiotuotanto on hanurista ja että tanskalaisilla on maailman neljänneksi suurin ekologinen jalanjälki. Hopeaa he voittavat maailman onnellisimpana kansana myös masennuslääkkeiden käytössä ja yksittäisten ihmisten velallisuustasossa. Ja syöpääkin he sairastavat eniten maailmassa.




Mutta junat kulkevat ajallaan.




Se, että neutraali Ruotsi on yksi maailman suurimmista aseiden viejistä ja että sitä kutsutaan pohjolan Kiinaksi, lämmittää myös.




Ja norjalainen Thomas Hylland Eriksen sanoo Norjasta:


"Me norjalaiset totuimme ajattelemaan itsestämme osana ratkaisua, mutta nyt öljymme kanssa olemme yhtäkkiä tulleet osaksi ongelmaa. Suurin osa ihmisistä kieltää tämän täydellisesti."


Niinpä. Tämäkö on se ihanuus ja utopia, johon koko maailman pitäisi pyrkiä?


Silti Suomi on varmasti paras maa suomalaiselle, Ruotsi ruotsalaiselle, Tanska tanskalaiselle ja Norja norjalaiselle. Ainakin useimmiten.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Myönteistä aivopesua

Tämä kuukausi kului messujen merkeissä.

Rakastan messuja, jotka ovat nykyisin todella monipuolisia ehkä juuri siksi, että ne ovat niin suosittuja - tai toisinpäin. Aina nousee esiin jotain uutta ajateltavaa ja käytännön ideoita löytyy myös.


Hengen ja tiedon -messuilla saa erilaisia näkemyksiä henkisyydestä ja sen puutteesta.
http://www.rajatieto.fi/hengen_ja_tiedon_messut/helsinki/2013/messulehti



Iloveme -messuilla taasen saa ideoita kaikesta mahdollisesta hyvään oloon ja itsestään huolehtimiseen liittyvästä. Aivan ihana tapahtuma: hyvä fiilis ja kivoja ihmisiä.
http://www.messukeskus.com/Sites3/Iloveme2013/Sivut/default.aspx


Helsingin kirjamessut olivat myös erittäin informatiivinen tapahtuma. Vietin siellä kaksi kokonaista päivää ja kyllä kannatti.

http://www.messukeskus.com/SITES3/KIRJAMESSUT/Sivut/default.aspx

Ensimmäisen päivän kiertelin katselemassa sitä kirjojen määrää. Ihan mielenkiintoista, mutta kun katseli niitä 2 euron kirjaröykkiöitä, niin vähän kävi kirjailijoita sääli.  Niiden kirjoittajat ovat kuitenkin olleet "voittajia" kaikki.

Olen itsekin halunnut kirjoittaa. Sanottavaa olisi - jopa sellaista, mikä saattaisi kiinnostaa muitakin. Kirja on kuitenkin raskas prosessi ikävine sivuvaikutuksineen, eivätkä nuo alennusmyyntiröykkiöt oikein houkuta.

Messuilla kuuntelin myös kustantajien ja kirjailijoiden keskustelua siitä, kuinka tullaan kirjailijaksi Suomessa. Kuulin, että viime vuonna 1000 sisääntulleesta aineistosta oli päätynyt vain 5 lopulta kirjaksi. Silti se on aika paljon. Aineistosta ei lueta kaikkea, jollei se kiinnosta valitsijaa. Valinta perustuu henkilökohtaiseen mututuntumaan ja kuinka se voisikaan olla toisin. Huoh.

Toisen päivän vietinkin sitten seuraten keskusteluja ja luentoja.

Oli luentopiirejä ja Madventures -kaltaisia mielenkiintoisia juttuja.
http://www.madventures.tv/fi/

Onko nykytaloudelle vaihtoehtoja? Kysyjänä Markus Leikola ja vastaajana itävaltalainen Christian Felber.

http://www.christian-felber.at/

http://www.gaudeamus.fi/felber-nakyva/

En ole vielä varma, mitä ajattelen hänestä.

Viron vaikeaan lähimenneisyyteen ja nykyaikaan antoivat valoa vähemmistöistä niin Virossa kuin Suomessakin keskustelleet Andrei Hvostov, Jörn Donner ja Marju Lauristin Saska Saarikosken avustuksella.

Lisää Viron menneisyydestä:

http://www.kyyhkyset.fi/

Vaikka usein ajattelisikin, että pitääkö noita järkyttäviä asioita kaivella loputtomiin, niin tosiasia on kuitenkin se, että se paskaduuni on jonkun vaan tehtävä. Tuon ja  Auschwitz'n kaltaiset tapahtumat eivät saa unohtua, koska niiden syyt eivät ole kadonneet minnekään.

Ne muistuttavat ihmisen pimeästä puolesta, joka kykenee yhteen ja toiseen uskomattomaan tekoon myös nykyaikana, sehän on huomattu.

Sitten oli vielä tämä keskustelu:

Populism and radicalism in Europe and Finland:

Yassin Musharbash http://community.zeit.de/user/yassin-musharbash

Dan Koivulaakso ja Johanna Korhonen keskustelivat kirjoistaan ja näkemyksistään äärioikeiston kasvusta Suomessa ja Euroopassa.

Pähkinänkuoressa keskustelu käsitteli sitä, että onko oikein olla "vähän rasisti" ja että saako tuollaista edes ääneen sanoa, edes sananvapauden nimissä. Ihan vähän keskusteltiin myös siitä, että pitäisikö myös miettiä syitä radikalismin nousuun. Valitettavasti paino oli enemmän kauhistelussa, mielestäni.

Messuilta sain mukaani ihania juustoja, pinon kirjoja, lisäravinteita ja paljon uutta ajateltavaa.

Lukeminen kannattaa aina. Monessa muodossa ja toisinajattelijoita unohtamatta. Elämä on.



sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Prosentti sinne tai tänne

Viime viikolla kierteli Facebookissa suomalaisen nuoren miehen kirje usalaisille. Se oli pitkä ja yksityiskohtainen ylistys Suomelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Hän oli syntynyt kultalusikka suussaan ja toivoi samaa onnea myös usalaisille. Hän lopetti kirjeen ilmoittamalla kuuluvansa 99:ään prosenttiin.

Hän unohti tietysti mainita muutamasta epäkohdasta. Ehkä hän ei edes tiennyt niistä, sillä hän vaikutti suoraselkäiseltä ja rehdiltä mieheltä.

Kirje teki suuren vaikutuksen ja siksi se kiersi ahkerasti ihmisten seinillä. Varsinkin naiset olivat innostuneita ylistäen Suomea, sitten hieman masentuneina päättelivät, ettei USA:ssa tuollainen ihanneyhteiskunta ole mahdollinen.

Hmmm...

Niinpä niin. Muistan kuinka nuorena USA oli minulle mahdollisuuksien ihmemaa, jossa ahkeralla työllä saattoi rakentaa itselleen vauraan ja hyvän elämän. Käsitykseni eivät olleet vailla pohjaa. Tunsin muutaman tyypin, jotka olivat lähteneet sinne suhteellisen vähäisen koulutuksen turvin ja täysin varattomana. He kuitenkin kykenivät luomaan uran ja omaisuutta.

Olin myös tuntenut usalaisia ja rakastin heidän avoimuuttaan ja positiivisuuttaan.

Mitä on tapahtunut?

Maailma on muuttunut, todellakin.

Kun tavallisen ihmisen mahdollisuudet alkavat olla vähissä, alkaa ahdasmielinenkin hyvinvointivaltio kuulostaa houkuttelevalta. Ja onhan kiistämättä hienoa, että pudotessa on joku taho ottamassa vastaan. Perhekään ei aina ole paras ja jälleen kerran on hyvä, jos apua on tarjolla ilman hyväntekeväisyyttäkin.

Usalaisillehan hyvinvointivaltio on ollut aina kirosana, synonyymi vapaudenriistolle.

Nyt tuo Vapauden Airut on sairas ja parannuskeinoa etsitään.

Erilaiset ismit ja opit eivät mielestäni ole se ongelma, vaan itse ihminen.

Nordic Model on kaunis ajatus, jonka ihmiset ovat pilanneet kuten aiemmat järjestelmänsäkin.

En ole varmaan ainoa, joka ajattelee, että ihmisen kehityksessä on tapahtunut jokin vakava virhe.

Oli miten oli, Suomen valtion ei todellakaan tarvitse pelätä Occupy -liikkeen rantautumista Suomeen.

Maailman parhaan maan lähetyssaarnaajat vievät kyllä toivon sanomaa maailmalle. Hyvässä ja pahassa.

Parhaimmassa tapauksessa saattaa vasemmiston ja oikeiston tuhkasta nousta uusi oikeudenmukaisempi maailma.

Pelastuihan Titaniciltakin tasan sata vuotta sitten sekä 1:n että 99:n prosentin ihmisiä.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Rauhaisaa joulua suomalaisille

Luin Hesaria. Tässä ote Petteri Tuohisen kirjoituksesta:
"Pohjoiskorealaisnaisen reaktiota selittää järjestelmällinen aivopesu. Pohjoiskorealaisille opetetaan jo lapsena, ettei missään maailmassa ole asiat paremmin kuin heidän kotimaassaan. Lähes koko ulkomaailma on heille vihollinen, joka hyökkää hetkellä millä hyvänsä."

Hmmmmmm........

Mietinkin, mitä minulle on kerrottu lottovoitosta, jonka jokainen suomalainen on saanut syntymässään.

-  Meillähän on maailman paras koululaitos. (Onnellisimmat lapset myös?)

-  Meillähän on maailman paras terveydenhuolto.  (Meillä ei esim. punnita vanhusten vaippoja ennen vaihtoa varmistaaksemme, että ne ovat riittävän märät. Kuten Ruotsissa tehdään.)

-  Mehän olemme taloudessa maailman parasta AAA-luokkaa. (Ei haittaa, jos joku pikkupoika seisoo yksin leipäjonossa.)

-  Meillähän on maailman paras poliisi, jota kansa rakastaa ja johon he luottavat 120-prosenttisesti.
(Poliisipäällikkö MTV3:ssa 20.12.2011: "Me olemme maailman paras poliisi.")

Hmmmmmm.........

And now what?

Kyllä olis "Änkkäreillä" (Angry Birds) töitä. Ei ihme, että peli on niin suosittu.

C'mon  -  Onko ihan pakko olla maailman paras kaikessa? Eikö vähempikin riittäisi?!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Oleellista tietoa mamuille!

Kuulin, että teille ollaan väsäämässä tietopankkia, josta voisitte löytää kaiken oleellisen suomalaisesta yhteiskunnasta, jotta sopeutuisitte paremmin tähän maahan. Hyvä niin.

On kuitenkin asioita, joista ei teille välttämättä avoimesti kerrota.

Kuten:

Näin aivan aluksi haluan kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet minua saavuttamaan tämän tiedon. Ilman teitä en olisi se, mikä olen tänään. Olette siis luovia taiteilijoita kaikki. Kiitos.

Ja eikun asiaan:

On hyvä tietää, että KUNNON suomalaisella on kolme puheenaihetta:  asunnon osto ja -velat, sairaudet ja erilaisuuden pilkkaaminen.

Tämä pyhä kolminaisuus on läsnä kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat.

Se on maan tapa. Ja maassa maan tavalla tai maasta pois, you know.

Jos/Kun olet maahanmuuttaja, olet muiden mielestä epäluotettava henkilö, eivätkä pankit sinulle asuntolainojaan paljon tarjoile. He kyllä tietävät, että vaikka saisitkin töitä, se olisi vain väliaikaista.

Jos ja kun asut vuokratalossa, et kyllä piireihin pääse. Tätä tietoa hyssytellään, mutta näin vain on.

Vuokrataloissa taasen on oma hierarkiansa sielläkin. Jos olet terve, raitis ja itse erilainen, niin mistä otat puheenaiheet? Et mistään. Suomalaiset eivät paljon säästä tarinoi.

Suomalaiset ovat ylpeitä siitä, ettei täällä ole slummeja kuten jossain Usassa, Ranskassa tai Briteissä. He sanovat, että ulkomaalaiset halutaan ripotella yksitellen ns. hyväosaisten keskelle, että he näin olisivat paremmin osa yhteiskuntaa.

Hämäystä kaikki.

Totuus on se, että heidät näin eristetään toisistaan. Ilman ystäviä on vaikeampaa ryhtyä toimintaan. Miljonäärien keskellä vuokrakämpässä elellen naapurit kyllä pitävät huolen siitä, että vartiointiliikkeillä ja poliisilla riittää töitä. Ai että sinulla ei ole rikosrekisteriä? Oletko koskaan kuullut rikollisuuden ennalta ehkäisystä? Sinun eristämisesi on siis rikollisuuden ennaltaehkäisyä. Ymmärrätkö? Kaikki on vain sinun parhaaksesi.

Miten niin eristäminen? Koska: suomalaisethan eivät maahanmuuttajia  koteihinsa kutsu. Jo pikkulapset opetetaan pelkäämään ulkomaalaisia ja erilaisia. Näin kulttuuri jatkuu ja voi hyvin.

Martti Ahtisaarikin kertoi viime viikolla turkulaisesta naisesta, joka oli kertonut hänelle kutsuneensa kotiinsa kiinalaisen opiskelijan. Tämä oli asunut ja opiskellut jo neljä vuotta Suomessa, mutta kukaan ei ollut vielä koskaan tehnyt sitä. Ahtisaari otti tämän varmasti puheeksi siksi, että hän tiesi tasan tarkkaan, ettei tämä ollut poikkeus vaan maan tapa.

Ettei tämä juttu menisi pelkäksi synkistelyksi, niin katsotaanpa asioiden valoisampaa puolta.

Katsellessa maailman tilannetta, tulee vääjäämättä mieleen, että aikamoista paskasakkia ihmiskunta yleisesti ottaen on.

Yleisviesti on tämä:

Ole koulukiusaaja ja ylene työpaikkakiusaajaksi. Parhaimmat teistä valitaan sitten maata tai yrityksiä johtamaan.

POIKKEUKSET VAHVISTAVAT VAIN SÄÄNNÖN.

Koska asia ON näin (et voi väittää vastaan) huomaatkin yhtäkkiä olevasi onnekas.

Ne äärimmäisen harvat ihmiset, jotka vaivautuvat seuraasi, osoittautuvatkin harvinaisiksi arvokkaiksi helmiksi ihmiskunnassa.  He ovat sivistyneitä (ja sivistyneisyys ei ole synonyymi pitkälle koulutetulle), usein paljon maailmaa nähneitä ja ympäristöstään kiinnostuneita, siis KIINNOSTUNEITA, ihmisiä.

Nauti kohtalostasi heidän kanssaan. Sinä olet heidän arvoisensa. You are worth it.








keskiviikko 24. elokuuta 2011

Pekka Haavisto presidentiksi!

Suurten puolueiden väitellessä siitä, kuka menneisyyden edustaja edustaisi parhaiten Suomea seuraavat kuusi vuotta, on tulevaisuuden edustaja jo olemassa: Pekka Haavisto.

Itse en tiedä, äänestänkö lainkaan, mutta jos suomalaisilla olisi munaa, he äänestäisivät Pekka Haaviston presidentiksi.

http://www.youtube.com/watch?v=23mVhhmHDF4

http://www.youtube.com/watch?v=VOlM95-f_yE

Se olisi samalla julkilausuma tasa-arvoiselle, positiivisesti globaalille maailmalle. Maailmalle, jossa myös me vähän oudot ja erilaiset saisimme elää ja menestyä.

Kristillisdemokraattien tulisi mielestäni myös äänestää Pekka Haavistoa. Se, että monet heistä ottavat raamatun kirjaimellisesti (johon heillä on täysi oikeus), eivätkä siksi voi sallia kahden samaa sukupuolta olevan avioliittoa, ei sulje sitä pois, etteivätkö he kannattaisi silti ihmisoikeuksia. Haaviston kannattaminen olisi samalla kannanotto ihmisoikeuksille yleisesti.

Yli kymmenen vuotta sitten äänestin Tarja Halosta presidentiksi. Petyin vähäsen häneen, mikä ei kuitenkaan ole hänen syynsä. Eihän hän voinut tietää, mitä minä odotan presidentiltä. Ja ihan tyydyttävä hän on ollut, monen mielestä varmasti hyväkin. Hänellä oli tärkeä symboliarvo: hän oli nainen, Kalliosta työläiskodista lähtenyt menestynyt nainen miesten maailmassa.

Pekka Haavistolla presidenttinä olisi myös oma symboliarvonsa. Nyt kun valta on karsittu presidentiltä, hänen symboliarvonsa on tärkeämpi kuin koskaan. Älykkäänä ja fiksuna miehenä Pekka Haavisto varmasti tietää tämän, eikä siitä valittaisi.

Siis ääni tulevaisuudelle ja tasa-arvoiselle globaalille maailmalle: Pekka Haavisto. Ensin symbolisesti ja joskus toivottavasti todeksi muuttuneena. Utopiasta tekoihin!






maanantai 23. elokuuta 2010

Varaudu olemaan väärässä

Eikö tämä koskaan lopu? Minä haluan olla oikeassa!

http://www.newsweek.com/feature/2010/the-world-s-best-countries.html

Oikein Usasta asti piti tulla kertomaan, että olen ollut jälleen kerran kaikki nämä vuodet väärässä väittäessäni, ettei (hitto vie) ole lottovoitto syntyä Suomeen.

Ei se ollutkaan totta. Valehtelin. Yritin sillä vain peitellä omaa luuseriuttani. Totuus löytyy Newsweekin tutkimuksesta.

Joo joo ja juu juu.

Koulutus 100 %. Suomessa on maailman paras koulutus. Piste.

Ja minä kun olin ihmetellyt, miksi Suomessa ei ole yksityiskouluja, joissa voitaisiin opettaa monin eri vivahtein, eikä vain sitä yhtä oikeaa totuutta, jonka eduskunta on päättänyt. Mutta väärässä olin. Ei tarvitse. 100 %. Paremmaksi ei voi enää tulla. Onko tästä nyt suunta vain alaspäin, koska ylemmäksi ei voi päästä. Maailma kun ei koskaan pysähdy paikalleen. Se on joko ylös, alas tai ulos.

Vakavasti puhuen, tulos on mielestäni erittäin hyvä. Suomalainen keskivertokansalainen on oikeasti aika fiksu ja tietoinen. Ja arvostan todella sitä, että alunperin on haluttu antaa hyvä koulutus ihan jokaiselle. Sitä en halua pilkata. SITÄ EI VOI PILKATA.

Silti tämä (hyvä) koululaitos saa (fiksut) ihmiset ajattelemaan samansuuntaisesti (koska vaihtoehtoisia malleja ei ole). Näin maata on helppo hallita eikä toisinajattelijoita suvaita.  Jos tähän ei tule muutosta, niin se kostautuu innovaatioiden vähyytenä tulevaisuudessa. Näin uskallan ennustaa.

Terveydessä Suomen sija oli 17, kun taasen Sveitsi oli sijalla 2 ja Ruotsi sijalla 3.

Tämä on mielenkiintoista, koska juuri terveydenhuollosta suomalaiset ovat erityisen ylpeitä.

En ole ottanut selvää, mistä erot johtuvat, mutta oletan niiden johtuvan sairaskassapohjaisten systeemien toimivuudesta ja valinnanvapaudesta hoitojen ja lääkäreiden suhteen. Useissa maissa hoito on myös täysin maksutonta, mitä se ei Suomessa todellakaan ole. Yksityisissä hoitolaitoksissa on se etu, että niissä työntekijöiden on tsempattava, muuten potilaat suuntaavat muualle. Näin on, koska sairaskassamaissa on valinnanvapaus.

Siis tässä parannettavaa löytyy.

Elämän laadussa Suomi oli sijalla 4, talouden dynaamisuudessa 8 ja poliittisessa ympäristössä 5.

Näistä kaikista voidaan olla montaa mieltä, mutta aivan perättömiä tulokset tuskin ovat.

Usalaiset ovatkin ihmeissään sijastaan 11, kun samanaikaisesti kaikki Pohjoismaat ja Sveitsi ovat heitä edellä.

Nämä maat usalaisten mukaan välttelevät sotaa ja elävät kylmässä pimeydessä masentunutta ja tuotteliasta elämää.

Täytyykö usalaisten näin ollen oppia suvaitsemaan tylsyyttä. Näin he nyt kyselevät itseltään.

Okei. Siis eläköön tylsyys! Katson maailmaa nyt uusin silmin. Minun ei tarvitsekaan ottaa todesta kehotuksia kuten "Hanki elämä!" Tylsyys on hyvinvointia. On totta, että en kaipaa tänne maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, tsumaneja tai öljykatastrofeja. Ufotkin saavat puolestani pysyä pois pihamaalta. Toki tuollaiset tapahtumat saisivat adrenaliinia suoniin, mutta antaa olla.

Taidanpa sittenkin hankkia sen 24/7 BB -kanavan ja tuijotella tylsänä sitä kuinka toisilla on tylsää. 24/7. Elämäähän se tämäkin on ja joidenkin mielestä jopa laadukasta.