Yksinelävä nainen

Sosiaalipornoteollisuus keulii taas.

 

Joulu tuli ja meni. Vietin sen yksin kuten useimmat joulut viimeisten 20 vuoden aikana.
Minulle se ei ole ongelma, koska olen aina ollut yksin. Muiden mielestä se on kuitenkin epäilyttävää. Olenko yksinäisyyteni itse valinnut? Kyllä ja ei.

 

Vietin lapsuuteni yksin evakoiden lapsena suon laidalla. Lähimpään naapuriin oli matkaa 2 km ja kouluun 4 km. Koulussa käytiin 6 kertaa viikossa ja matkaa tuli siis 8 km päivässä, jalan tai suksilla.  Minua ei kiusattu koulussa ja kavereita riitti, mutta en voinut tavata heitä koulun ulkopuolella. Silti kaikki oli hyvin.


2kymppisenä lähdin ulkomaille töihin pelkästä uteliaisuudesta, töitä löysin myös Suomessa. Menin naimisiin ja matka kesti kaikkiaan 16 vuotta. Asuin monessa maassa, enkä koko aikana tuntenut lainkaan suomalaisia. Ulkopuolisena saa helposti tuttavia, mutta ystäviä on vaikeaa saada - varsinkin, kun muuttaa jatkuvasti.


Palattuani Suomeen tein töitä useimmiten yksin. Paljon oli tuttavia, kivoja sellaisia, mutta ei ainuttakaan ystävää.


Lapset asuvat ulkomailla. Heillä ei ole mitään mahdollisuutta asua Suomessa, sillä he puhuvat huonosti suomea eivätkä lainkaan ruotsia.


Pienellä eläkkeellä ei paljon hurvitella. Siispä olen yksin. Onko se rikos? Se on pelottavaa muille. Ei minulle, koska en paremmasta tiedä. Kirsikkana kakun päällä sanotaan, että yksinelävät ovat masentuneita juoppoja, vähintään yksin tissuttelijoita - vaarallista sekin. Itse en ole koskaan ollut humalassa vaikka arvostankin lasillista hyvää viiniä silloin tällöin. Syyttely on raivostuttavaa, mutta se kai on tarkoituskin.

 

Minulle elämä on mielenkiintoista an sich. Nautin siitä. Onko se väärin?

 

Mutta sosiaalipornoteollisuudelle se näyttää olevan SUURI ongelma. Koko joulukuun kauhisteltiin yksineläviä ihmisiä. Pähkäiltiin, että

 

• Miksi he elävät yksin?
• Miksi niin monilla heistä ei näytä olevan ystäviä lainkaan?
• Kuinka paskamaisia ihmisiä he oikein ovatkaan, kun kukaan ei halua heitä seuraansa?
• Kuinka paljon he siellä yksinollessaan vetävät huumeita/juopottelevat/roikkuvat netissä/pelaavat?
• Kuinka suuri turvallisuusriski yksinelävät oikein ovat yhteiskunnassa?
• Mitä heille pitäisi oikein tehdä? Jotain pitää tehdä ja pian.

 Vaalit ovat pian ja kuumeisesti etsitään uusia uhreja sosiaalipornoteollisuudelle. Ollaan NIIN huolissaan vaikka sen huolen lopputuloksen tietävät kaikki jo etukäteen. Mutta ääniä sataa, mikä kai on tarkoituskin. Ainoa tarkoitus.

Armoa. Voisitteko ystävällisesti jättää ihmiset elämään elämäänsä haluamallaan tavalla, jos he eivät sillä vahingoita toisia. Laatikaa vähemmän lakeja, jotka estävät ihmisiä järjestämään elämäänsä järkevästi. Se on AINOA tapa auttaa heitä. Kiitos etukäteen.

Parempaa Uutta Vuotta 2015 meille kaikille!

 

Tekopyhyys

Tämän kuukauden pyhitin tekopyhyydelle.


Kuukauden alussa BB-kausi 2014 päättyi onnekkaasti. Andte voitti ansaitusti 100 000 €. Täysijärkinen nuori mies, jolle ei voi toivoa muuta kuin kaikkea hyvää. Hänen ihastuksensa lähihoitaja Tuija oli varmasti mukava hänkin, mutta hänen inhonsa ja väheksyvä asenteensa vanhempia ihmisiä kohtaan vahvistivat omia ennakkoluulojani terveysalan ihmisiä kohtaan. Ihmiset, joiden tulisi ymmärtää ihmistä parhaiten, ymmärtävät heitä vähiten. Se on pelottavaa, eikä syyttä. Siitä se pahoinvointivaltio saa alkunsa.


Suomen eduskunta teki historiallisen päätöksen hyväksymällä samaa sukupuolta olevien avioliittolain. Ainakin yksi äänestys vielä tarvitaan, joten varmaa ei ole mikään vielä. Vastaan äänestäjät kuuluvat Jeesuksen seuraajiin, jotka rakastavat kaikkia paitsi syntisiä toisinajattelijoita ja sopimattomasti erilaisia - joku roti sentään.
En kuulu kirkkoon, mutta muistelen hämärästi, ettei Jeesus lokeroinut ihmisiä hyviin ja pahoihin. Hän ei ollut tekopyhä eikä vaatinut, että toisten tulee olla tasa-arvoisempia kuin toiset.


Demokratiassa tasapuolisuus on yksi tekopyhyyden muodoista. "Mitäs siinä valitat, elämmehän demokratiassa emmekä diktatuurissa, äänestä oikein."
Kyllä, enemmistö voi syrjiä vähemmistöjä niin paljon kuin sielu sietää - myös perustuslain vastaisesti. Kun tekopyhän yhteiskunnan poliisilla on kiire, ovat toiset tasa-arvoisempia kuin toiset, sehän on selvä. Onko sinulla joku ongelma siinä?


Ihan kiva räppärimummo Eilasta on tehty suosittu nuorisokanavalla, jolla vuosien ajan toimittajat ovat opettaneet nuoria pilkkaamaan mummoja ja halveksimaan vaipoissa makaavia vanhuksia. Tällaisia Lupa-välittää -kampanjoita tarvitaan juuri siksi, koska vihaa ja halveksuntaa on niin paljon.


Entäpä nämä anarko-kaikenlaiset? Anarkistit ovat niin oikeassa monessa asiassa, mutta tekopyhästi he esiintyvät avarakatseisina ja suvaitsevina uskoen tulevaisuuden ihmisten hyvyyteen. Mutta samalla he kieltävät oman pimeän puolensa, joka jokaisesta ihmisestä kyllä löytyy kun riittävästi kaivetaan. Siksi heidän suunnitelmansa ei vaan toimi. Sorry.


Noh, itse tekopyhäilen joka päivä elämällä elämääni tekopyhässä hyvinvointivaltiossa eräässä tekopyhän Euroopan valtiossa. Nalkutan tekopyhästi netissä samalla toivoen, että kyllä joku muu saa kaiken taas ojennukseen. Kunhan sen ei tarvitse olla minä. Puhtoinen minä.

Toivo

Lokakuu pääkaupunkiseudulla on siitä hieno kuukausi, että täällä on monia mielenkiintoisia messuja. Rakastan niitä.


Messuilla tapaa ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa. Nuorena minulle opetettiin, että älä ole yleisö vaan vaikuttaja. Aika monet tuntuvat saaneen saman neuvon. Kirjamessujen alennusmyyntiröykkiöt kertovat noista "vaikuttajista".
Koko kiireisen elämäni minua harmitti, ettei aika riittänyt kirjan kirjoittamiseen. Olisi ollut niin paljon tärkeää asiaa. Nyt kun aikaa olisi ja kirjan julkaiseminen on tehty suhteellisen helpoksi, ei halua enää ole.
Tuntuu kuin kaikilla olisi niin paljon sanottavaa, mutta kuunteleeko kukaan?


Sitä paitsi:
Mitä pahaa on olla "vain" yleisö? Nämä "vaikuttajat" eivät olisi "vaikuttajia" ilman yleisöään. On tärkeää, että on joku, joka kuuntelee, lukee ja katselee (+ ostaa) ja joka edes yrittää ymmärtää, mitä ollaan sanomassa.


Nämä "vaikuttajat" ovat samalla usein tietämättään aikamoisia häiriköitä. Esim. Suomessa on erikoisen paljon yhteisöjä, jotka kilpailevat keskenään, kuka "vaikuttaa" eniten. Näiden aktivistien häiriköinti on tehokasta, koska jokaisella on omat ennakkoluulonsa (se kuuluu ihmisyyteen). Ja kun joukossa tyhmyys tiivistyy, on apinalauma valmis.


Poliittisesti on tietysti nerokasta antaa apinalauman kuvitella, että he voivat vaikuttaa johonkin. Todellisuudessahan päätökset tehdään muualla, eivätkä apinalauman mielipiteet siinä paljon paina.


Kaikesta tästä huolimatta uskon Suomen ja maailman hyvään tulevaisuuteen. Kusipäitten määrä tuntuu olevan vakio, mutta todella fiksuja, valppaita ja älykkäitä nuoria on pilvin pimein. He näkevät kaiken pelottelun ja manipuloinnin lävitse vieden yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Tähän en ainoastaan usko, vaan ihan oikeasti tiedän sen.


Kiitos nuoret jo näin etukäteen.

Totuus

Asiat ovat juuri sitä, miltä ne näyttävät.


Ja kyllä ne aika oudoilta usein näyttävätkin.
Nykypäivinä puhutaan paljon uskottavista lähteistä ja kuinka tärkeää on kyetä ne erottamaan kaikenlaisista huuhaalähteistä.


Todellakin.


Suomessa hyvä ja kriittinen medialukutaito tarkoittaa sitä, että uskot kaiken sen, mitä Yle ja HS sinulle kertovat ja that's it. Joskus voit vilkaista myös Uuden Suomen sivuja. Se annettakoon sinulle anteeksi.
Jokaisella maalla on omat mediansa, joilla on se totuus.


Mieti, kuinka monta elämäsi asiaa kykenet varmistamaan todeksi henkilökohtaisesti. Et kovin montaa, I guess.
Sinun tehtäväsi on vain uskoa tai jättää uskomatta. (Who cares).


Koko elämäni uskoin sananvapauteen ja ihmisoikeuksiin. Kunnes opin, että molemmat ovat vitsi vaan. Huono vitsi. Kumpaakaan ei ole koskaan ollut eikä tule.


Mikä on totuus? Haluatko edes tietää? Tähän sopii hyvin elokuvasta Kunnian miehet (A Few Good Men) Jack Nicholsonin eversti Nathan R. Jessepin kuuluisa YOU CAN'T HANDLE THE TRUTH!


Siksi mediatalot keskittyvätkin mieluusti pieru-pissi-kakka-seksi-missi -juttuihin. Koska niistähän sinä pidät, vai?

Kerran vielä feminismi

WHO | Violence against women


Voisi luulla, että feminismi olisi jo vanhentunut puheenaihe. Ainakin minä luulin niin. Olen joskus kirjoittanut aiheesta:


http://sirkkahelenanblogi.blogspot.fi/2009/06/minako-vitun-feministi.html


Törmäsin kuitenkin äskettäin netissä nuoriin naisiin, jotka olivat oikein aktivisteja miesten puolesta ja tietysti feministejä vastaan. Heitä kutsutaan kai antifeministeiksi. Olin ymmälläni. Yritin ymmärtää, mutta en voinut.


Sehän on selvää, että miesten elämässä ja heidän lokeroinnissaan on paljon parannettavaa, mutta en oikein ymmärrä tätä vastakkainasettelua.


Huomasin pian, että nämä nuoret naiset olivat enimmäkseen n. 20-30 vuotiaita, naimattomia, erittäin hoikkia ja kauniita naisia. He seurustelivat jonkun miellyttävän nuoren miehen kanssa eikä heillä tuntunut olevan taloudellisia ongelmiakaan. He eivät selvästi tienneet. Heille feministit ovat kommareita ja salaliitossa maailman tuhoamiseksi.


Törmäsin mm. seuraaviin väitteisiin:


1) Feminismin keksivät rumanpuoleiset naiset helpottaakseen elämäänsä miesten parissa.
2) Feminismi keksittiin tuhoamaan kapitalismi ja se kannustaa naisia jättämään miehensä, harrastamaan noituutta ja lesboilemaan.


Hohhoijaa. Olisin odottanut parempia perusteluja.


Miehet ja naiset ovat erilaisia ja heidän hormonitoimintansa eroaa tunnetusti toisistaan. Täydellistä toistensa ymmärtämistä on turha odottaa. On hyvä muistaa, että naiset synnyttävät lapset vielä lähivuosinakin. Ja se, jos mikä, on aikamoinen ponnistus yhteiskunnan puolesta. Tehkää perästä miehet! Mielestäni miehet voivat pitää armeijansa. Siinä olkoon se ero.


Sen myönnän, että oikeuksiaan ajavat naiset ovat ikäviä ihmisiä.


Tuomas Embusken sanoin (Novalla): "Naiset ovat kontrollifriikkipaskoja."


Olen samaa mieltä. 88,9 % naisista on. Minä kuulun 11,1 %:iin ja olen muuten vaan friikki.

Hiljainen heinäkuu

Heinäkuussa ei tapahdu mitään, koska kaikki ovat lomalla. TVstä tulee vain uusintashittiä ja kuumuus (+30 astetta sisätiloissa, tuulettimesta ei merkittävää helpotusta) estää korkeamman aivotoiminnan tehokkaasti.


Jotain ehdin kuitenkin panna merkille:


1) Merja Kyllönen taistelee läskiensä puolesta. Hän on kyllästynyt naisten ulkonäön jatkuvaan arvosteluun. Kukapa ei olisi. Väkivaltaa se on pienikin väkivalta.


http://www.redicecreations.com/article.php?id=31151


Ja kaikki tekopyhät maailmanparantajat käyttävät väkivaltaa asioidensa läpiviemiseen. Jos he eivät tee sitä itse, he löytävät kyllä hölmöt, jotka suorittavat väkivallan heidän puolestaan. Poliitikon, jos kenen, tulisi se tietää. Ja kyllä he sen tietävätkin.


2) Kansanedustaja Anna Kontula kirjoitti blogissaan juuri poliitikoista, jotka sisäpiirissä kutsuvat köyhiä pohjasakaksi jne.


http://annakontula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172440-pohjasakkaa


Kuuntelin tässä eräänä päivänä vaihtoehtomediassa tiedusteluasiantuntija Gordon Duff''in huomioita politiikasta. Hän on ehdoton Obaman kannattaja, mutta mitään ei hänen mukaansa kannata poliitikoilta odottaa. He ajavat ensisijaisesti omaa etuaan: ensin oma talous kuntoon ja lapset parhaisiin kouluihin. Sen jälkeen he AIKOVAT panostaa siihen, mitä olivat kansalle luvanneet. Se päivä ei yleensä ehdi tapahtua.


3) Jälleen kerran ehdin ihmetellä konsulttiarmeijoita, jotka itse eivät ole olleet työelämässä päivääkään. He eivät ymmärrä yrityksen toimialasta juuri mitään. Kuinka he voivat uskottavasti kertoa, kuinka siellä pitäisi toimia? Ketä tervehditään aamuisin on kyllä yrityksen ongelmien pienemmästä päästä. Tosin itse olen ollut työssä organisaatioissa, joissa tehtiin tulosta (lue: rahaa).


4) Lahjakas mentalisti Pete Poskiparta mainitsi eräässä haastattelussa, että tavalliset ihmiset ovat helppoja hypnotisoitavia. Sen sijaan psykopaatteja ei voi hypnotisoida. Oliko tämä hyvä vai huono uutinen? Mainostoimisto kiittää.


5) Yksi heinäkuun 2014 järkyttävimmistä kriiseistä on sota Israel vs. Gaza. Propagandan vuoksi on vaikeaa tietää, mitä on oikeasti meneillään. Sen vain tiedämme, että kärsimystä riittää.


Minulla on sukulainen Israelissa. Hän kääntyi juutalaiseksi monta kymmentä vuotta sitten ja tukee ehdottomasti Israelin valtion kantoja. Häneltä olen saanut hyvää infoa palestiinalaisten lasten koulutuksesta sotaan ja vihaan. TVstä taasen olen nähnyt dokumentin israelilaisista nuorista, jotka eivät turvallisuutensa vuoksi uskaltaneet poistua hotellista (oliko se nyt Puolassa?), koska heitä vihataan niin paljon Euroopassa.


Kun maailma on tämä, kuinka kukaan voi olla riittävän naiivi uskoakseen rauhaan? Kysyn vaan.

Nalkuttavat naiset

Näin juhannuspäivänä erittäin ajankohtainen aihe.
Helsingin Sanomat 20.6.2014: Tutkimus: nalkutukseen voi kuolla.


Erikoisesti nalkuttava vaimo on kuolemaksi. Moni mies on taatusti samaa mieltä.


Suomalaiset miehet saavat tosin syyttää itseään: aggressiivinen kulttuuri on tehnyt tasa-arvoon pyrkivät naiset myös aggressiiviseksi. Esim. minä en kykene katsomaan suomalaista teatteria voimatta pahoin. Nämä ylinäyttelevät huutavat ja räyhäävät naiset ovat yksinkertaisesti kammottavia. Jos naiset ovat todella tuollaisia, niin miehet elävät helvetissä.


Onneksi en usko tuohon itsekään. Meitä on moneksi.


Vakavasti puhuen, mistä tuo aggressiivisuus oikein kumpuaa? Pelko, viha, kiukku, katkeruus jne. ovat tunteita, jotka liittyvät stressaavaan elämään. 90% ihmisistä yleisesti elää stressaavaa elämää.
Emootiot ovat menneisyyden aiheuttamia lopputuotteita. Ja kun emootioita jatkuvasti toistetaan, niiden luomat kemikaalit aiheuttavat riippuvuutta kehossa sekä geenimuutoksia.


Ihminen muuttuu itsekkääksi, omaa tärkeyttään korostavaksi paskiaiseksi. Ei kiva. Lisäksi hän ei jaksa olla kiinnostunut pitkän aikavälin suunnitelmista vaan elää jatkuvassa hätätilassa deadlineineen ja neljännesvuosikatsauksineen. Elämä on taistelua. Silti jonkun aikaa se voi olla hyvää ja mielenkiintoista. Pitemmän päälle keho ei sellaista elämää kuitenkaan kestä vaan murtuu tavalla tai toisella.


Tämänhän me kaikki tiedämme Entä sitten?


http://www.youtube.com/watch?v=0XcCoDlVf-s
http://www.drjoedispenza.com/
Dr. Joe Dispenza on mielenkiintoinen henkilö, joka on tutkinut aivojen mahdollisuuksia koko ikänsä.
Samalla tavoin kuin olemme kyenneet muuttamaan aivojamme geneettisesti jatkuvan stressin avulla, kykenemme muuttamaan niitä uudelleen esim. meditaation tms. avulla. Menneisyyden kirjanpidosta irti päästyämme kontrollifriikkikin meissä vähitellen hiipuu.


Tärkeää on täydellisen selkeä ajatus, sen täydellinen hyväksyminen ja usko sen toteutumiseen. Sen jälkeen ylianalyyttinen mieli narikkaan ja eiku "herran huomaan". Lopputulos voi olla iloinen yllätys.


Me kaikki tiedämme kuinka upeaa on tehdä juuri sitä, mitä rakastaa ja josta on oikeasti kiinnostunut. Olotila on emootioiden tuolla puolen, ilman aikaa ja paikkaa. On vain ajatus ja se, mitä olet juuri tekemässä.


Siinä olotilassa saadaan Suomi nousuun. Aivan varmasti. Me kaikki tiedämme sen.